24 träffar. Visar 1 - 24 träffar.
Hilda Tolonen on tutkinut opinnäytteessään sitä, miten sodan sukupuolittuneisuus ja naiskuva näkyvät ja
rakentuvat lukion oppikirjoissa 1980-luvulta 2010-luvulle. Tarkastelussa on ollut yhteensä 17 oppikirjaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta esittelee vuoden aikana 375 humanistia. Mukana on nykyisiä tutkijoita, yhteiskunnan eri aloilla vaikuttavia humanistialumneja sekä historiallisia merkkihenkilöitä.
Visa mera
Akatemiasampo on avoimen datan palvelu ja semanttinen portaali, jossa voi selata tietoja noin 28 000 opiskelijasta, heidän perhesuhteistaan ja myöhemmistä elämänvaiheistaan. Palvelusta selviää opiskelijoiden yhteydet myös muihin henkilöihin, ammatteihin ja paikkoihin. Henkilötiedot ovat peräisin Ylioppilasmatrikkeleista 1640–1852 ja 1853–1899.
Visa mera
Seppo Eskola käsittelee tutkimuksessaan verohallinnon kirjanpitoa Ruotsissa 1500-luvun puolivälissä. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka kirjanpidon prosessi toimi ja millaisia kirjanpitoaineistoja tuotettiin. Empiirisesti tutkimus keskittyy Lounais-Suomessa sijaitsevaan Juhana III herttuakuntaan.
Visa mera
Yliopistomuseon yleisesittely, sivuilla tietoja museon näyttelystä, joka esittelee yliopistohallinnon ja yliopiston muiden museoiden aihepiiriin kuulumattomien oppiaineitten historiaa. kokoelmista, esineistä ja taidekokoelmasta. Yliopiston kokoelmien ja museoiden historiaa. Historiallinen katsaus Helsingin yliopistosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anni Reuter on tutkinut karkotettujen inkerinsuomalaisten kokemuksia Neuvostoliiton sisäisistä pakkosiirroista, hajaannuksesta ja hiljaisesta vastarinnasta. Tutkimusaineistona on käytetty 170 karkotuspaikoissa ja Inkerissä kirjoitettua kirjettä vuosilta 1930–1938, muuta aikalaisaineistoa sekä myöhemmin tehtyjä muistitietohaastatteluja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Seinäjoesta tuli itsenäinen kunta vuonna 1868 ja kaupunki vuonna 1960. Kirjassa tarkastellaan Seinäjoen kaupunkiajan historiaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pohjalaistalot ovat yhteistä kulttuuriperintöämme ja osa pohjalaista kulttuurimaisemaa. Mitä arvoja pohjalaistalokulttuuriin sisältyy? Mikä on pohjalaistalojen rakentamisen tausta, ja miksi ja miten ne tehtiin? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Matti Mäkelän ja Sulevi Riukulehdon kirjassa, joka on julkaistu painettuna vuonna 2016.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan virtuaalipajan ja eksegetiikan laitoksen yhteistuotantona vuosina 2006–07 syntyeen opetusvideosarja Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia käsittelee juutalaisuutta, sen historiaa, kristinuskoa syntyaikoja, Galileaa, Herodes Suurta sekä tapahtuma-alueita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Risto Marjomaan luentosarja Lähi-idän historia vuodelta 2021 tallenteina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matti Häyry selvittää vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassaan, miten ajatus mahdollisimman monen onnellisuudesta kehittyi ja miten oppia on sovellettu vuosituhannen lopun eettisissä kiistoissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Väitöskirjassa tarkastellaan Helsinkiä ja helsinkiläisten elämää ensimmäisen maailmansodan aikana. Tutkimuksessa on selvitetty, miten kriisiaika vaikutti kaupunkilaisten elämään, miten he kokivat ongelmatilanteet ja minkälaisia ratkaisuja he hakivat ongelmiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin yliopiston taltiodut Risto Marjomaan luennot Ranskan vallankumoussodista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mikko Virta tarkastelee tutkimuksessaan Urho Kekkosen ja johtavien länsivaltojen, eli Britannian ja Yhdysvaltojen, suhteita toisen maailmansodan jälkeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Esko Linnakankaan ja Kalle Isotalon kirjassa selvitetään, millaisia vaikutuksia sodilla ja muilla poikkeusoloilla on ollut ja on yhä verojärjestelmäämme. Tutkimus alkaa Ruotsin vallan ajasta ja jatkuu vuoteen 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Työssä analysoidaan, miten yleistä sotilaskarkuruus oli Suomen sodassa ja voidaanko karkuruudesta löytää erityispiirteitä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Olli Hokkasen tarkastelee tutkimuksessaan suomalaista kaupunkipolitiikkaa ja sen kehitystä varhaisesta aluepolitiikasta nykyaikaan. Tutkimuksen pääasiallisen aineiston muodostavat 69 asiantuntijahaastattelua.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Emeritusprofessori Esko Linnakangas analysoi veneveron suunnittelua eri vaiheissa. Venevero ei toteutunut, mutta moni muu kulutusvero oli käytössä Suomessa ennen itsenäisyyttä ja sen jälkeen ja edelleen. Tutkielmassa käydään läpi kulutusverotuksen historiaa Suomessa eri aikakausina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kristian Keskitalo on tutkinut väitöskirjassaan sitä, miksi rahan sääntely ja käsitys oikeudellisesta rahasta on muuttunut sekä mitä rahalla on oikeudessa tarkoitettu kunakin ajanjaksona aina markan antamisesta (1860) alkaen. Yksi tutkimuksen keskeisistä tavoitteista on esittää, voiko virtuaalivaluutta olla rahaa Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Unitube-video käsittelee juutalaisen uskonnon syntyprosessia, asiantuntijana on dosentti Juha Pakkala. Oheen on nostettu muita videoita samasta aiheesta. Niiden joukossa on esityksiä Israelin varhaisesta monarkiasta, israelilaisten vaelluksista, synagogasta, Herodeksesta, hellenismistä ja Jeesuksen ajan Galileasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Uskallus-hankkeessa on analysoitu uskontoja, katsomuksia ja osallisuutta eri aikakausina ja näkemyksissä. Hankkeen materiaalit uskonnonvapaudesta, uskonnon tunnustamisesta, uskontolukutaidosta, katsomusten kohtaamisesta sekä osallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalle Isotalon ja Esko Linnakankaan kirjassa selvitetään tulo- ja varainverojen nykyisten verotukien ja verosanktioiden tausta, synty ja kehitys sekä tarkastellaan kriittisesti nykyistä järjestelmää kiinnittäen huomiota aineellisten säännösten lisäksi verotusmenettelyyn, verosuunnitteluun ja lainvalmistelun ongelmiin. Kirja kattaa yksityishenkilöiden ansio- ja pääomaverotuksen sekä yritysten tuloverokohtelun. Tuloveron lisäksi käsitellään perintö- ja lahjaverotusta, kiinteistöveroa ja varainsiirtoveroa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Fred Karlssonin alun perin vuonna 1997 julkaistu teos kuvaa yleisen kielitieteen kehitystä Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera