Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
FinnGen Helsingin yliopiston koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen, koko Suomen kattava tutkimushanke. Tutkimus pyrkii läpimurtoihin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja diagnostiikassa. Sivustolla on tietoa tutkimuksesta ja julkaisuja. Kansalaisille suunnatussa osiossa on kysymyksiä ja vastauksia FinnGen-tutkimuksesta.
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitaalisista kokoelmista löytyy sanomalehtiä, kirjoja, valokuvia, vanhoja käsikirjoituksia, elokuvamateriaalia, kuvitustaidetta sekä sekä mediatietokanta.
Tukholman Livrustkammaren näyttely kertoo Ruotsin kuninkaiden historiaa eri aikakausilta. Historiakuvauksen lisäksi näyttelyssä on kuvia kuninkaiden vaatetuksesta sekä heihin liittyvästä esineistöstä.
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Sivustolla on tietoa mallista sekä hyviä käytäntöjä mukana olevista kunnista.
Punkkilive kerää tietoa puutiaisten eli punkkien levinneisyydestä Suomessa Turun yliopiston tutkimuksiin. Sivuilla voi ilmoittaa havainnoista, jotka päivittyvät punkkikartalle. Sivuilla on tietoa puutiaisaivotulehduksesta ja borrelioosista sekä neuvoja suojautumiseen ja punkkitarkastukseen.
Valtioneuvoston toimeksiannosta toteutettu kysely selvittää kansalaisten näkemyksiä ajankohtaista aiheista, jotka liittyvät mm. viranomaisten toimintaan ja viestintään sekä vastaajan omaan mielialaan ja tulevaisuuden odotuksiin. Kyselyä toistetaan noin viiden viikon välein ja vastaajat vaihtuvat joka kerta. Sivuilla voi tutustua tutkimustuloksiin.
Tietokannan avulla voi tutustua tekstien uudelleenkäyttöön ja etsiä ruotsinkielisessä lehdistössä vuosien 1645-1918 välillä julkaistua sisältöä. Tekstin uudelleenkäytöllä tarkoitetaan erilaisia toiston muotoja, jotka voidaan jäljittää lehdistä. Aineistot ovat peräisin Suomen ja Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista. Hakukone on kehitetty osana hanketta "Informationsflöden över Östersjön: Svenskspråkig press som kulturförmedlare 1771–1918".
