142 träffar. Visar 61 - 90 träffar.
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/su.206/

Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/gottlund/index.html

Visa mera
Matkalla Kalevalaan esittelee Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin elämää, työtapoja ja periaatteita, joilla kansalliseepos koottiin. Sivustolla kerrotaan, miten nouseva kansallisuusaate ja eurooppalaiset virtaukset vaikuttivat Kalevalaan ja miten Kalevala näkyy nykyajassa. Matkalla Kalevalaan sisältää eritasoisille oppijoille suunnattuja tehtäviä. Se käy tietolähteeksi kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://matkallakalevalaan.finlit.fi/

Visa mera
Soile Veijolan toimittama teos tarjoaa matkailulle keinoja oikeuttaa ja luoda itsensä uudelleen ympäristökriisiä läpikäyvässä maailmassa, jossa myös matkailun ehdot ovat muuttuneet. Kirja on suunnattu kaikille tulevaisuuden matkailun ja hyvinvoinnin rakentamisesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.283/

Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.285/

Visa mera
Kirja kokoaa yhteen suomalaisten tutkijoiden viimeisintä, monitieteistä tutkimusta taikuudesta ja noituudesta. Kirjoittajat ovat historian, taiteen, kirjallisuuden, uskonnon ja kulttuurin aloilta. Ajallisesti artikkelit sijoittuvat keskiajalta nykypäivään ja maantieteellisesti Suomeen ja sen lähialueille.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1497/

Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Webbplatsens språk: 
https://maammekirja.sls.fi/

Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/lea/index.html

Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/skst.1427/

Visa mera
Matti Kurikka (1863–1915) muistetaan erityisesti Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana. Tässä teoksessa tarkastellaan Kurikan kirjallista uraa näytelmäkirjailijana, toimittajana ja kustantajana, hänen poliittista uraansa vuosina 1899–1909 sekä Kurikan utopioita ja niiden toteutusyrityksiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1481/

Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1469/

Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk: 
https://kynallakyntajat.finlit.fi/

Visa mera
Kirjassa esitellään humanistisessa kulttuurien tutkimuksessa yleisesti käytössä olevia työvälineitä ja tiedon tuottamisen tapoja sekä käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheet.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.274/

Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/kullervo/index.html

Visa mera
Monitieteinen teos kuvaa potilaiden, sukulaisten, henkilökunnan ja heidän lastensa muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista. 1930-luvulta 2010-luvulle ulottuvat muistot on kerätty SKS:n toimesta vuosina 2014-2015. Teoksen toimittajat ovat historian, taiteellisen tutkimuksen, kulttuurisen mielenterveyden ja taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1483/

Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema kirja sisältää yhdeksän tutkimusartikkelia, joissa tarkastellaan sosiaalista vuorovaikutusta kolmessa erityyppisessä ammatillisessa ympäristössä: sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja asiantuntijaorganisaatiossa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1471/

Visa mera
Ella Viitaniemen toimittamassa kirjassa tarkastellaan sitä, milla eri tavoilla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan 1600–1800-lukujen välisenä aikana. Aihetta lähestytään kolmen teeman kautta: papisto ja perhe yhteisön osana, kirkko yhteisesti rakennettuna tilana sekä kirkko vuorovaikutuksen, tiedon ja politiikan areenana.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/ht.289/

Visa mera
Kirjassa käsitellään parantamisen asemaa eri aikoina eri puolilla maailmaa. Kirjoittajat tarkastelevat, mihin parantamismuotojen suosio perustuu, miten uusia lääkintäkeinoja on omaksuttu yli kulttuurirajojen ja miten eri parantamismuotoja on pyritty kieltämään.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/ht.273/

Visa mera
Artikkelikokoelma tutustuttaa Turun kielelliseen historiaan keskiajalta 1900-luvun lopulle saakka. Teoksessa tarkastellaan monikielisyyttä kielitieteen, historian, arkeologian, kirjallisuustieteen ja kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmista.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1475/

Visa mera
Kieli ja identiteetti tutkii kielen ja identiteetin suhdetta ja sen ilmentymiä. Kirjoittaja käsittelee seitsemää eri kielellistä identiteettiä: perinteinen maalaisuus, moderni maalaisuus, kaupunkilaisuus, yleissuomalaisuus, kansainvälisyys, alakulttuurit, ekspatriaatit. Teoksessa analysoidaan eri kieli-identiteetteihin kuuluvia tekstipätkiä tulkitsemalla mm. niiden äänteellisiä ja sanastollisia piirteitä.
Webbplatsens språk: 
http://neba.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/

Visa mera
Kielentutkimuksen metodologiaan keskittyvä kokoelma esittelee ja jäsentää kielentutkimuksen eri alojen ja suuntausten menetelmiä ja aineistoja sekä muita tutkimusprosessiin liittyviä kysymyksiä. Kokoelma on suunnattu opiskelijoille, tutkijoille sekä kaikille kielentutkimuksesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
http://hdl.handle.net/10138/323448

Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sai oman talon vuonna 1890. Toiminta alkoi järjestäytyä, ja seuran piiriin ilmaantuu rivityöntekijöitä. Virallisiin dokumentteihin heistä on jäänyt vain vähän tietoa. SKS:n verkkonäyttely kertoo heistä, jotka jäivät kesäkuumalla kaupunkiin, ja talosta, jota he vartioivat.
Webbplatsens språk: 
https://finlit.libguides.com/nayttely/kesaterveiset

Visa mera

Sidor