140 träffar. Visar 61 - 90 träffar.
Monitieteinen teos kuvaa potilaiden, sukulaisten, henkilökunnan ja heidän lastensa muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista. 1930-luvulta 2010-luvulle ulottuvat muistot on kerätty SKS:n toimesta vuosina 2014-2015. Teoksen toimittajat ovat historian, taiteellisen tutkimuksen, kulttuurisen mielenterveyden ja taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa esitellään humanistisessa kulttuurien tutkimuksessa yleisesti käytössä olevia työvälineitä ja tiedon tuottamisen tapoja sekä käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheet.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kulttuuritelevision aika tarjoaa uuden tulkinnan suomalaisesta 1970- ja 1980-luvun TV-historiasta, jota on aiemmin pidetty siirtymäkautena politisoituneesta 1970-luvusta 1980-luvun lopun vapautumiseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matti Kurikka (1863–1915) muistetaan erityisesti Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana. Tässä teoksessa tarkastellaan Kurikan kirjallista uraa näytelmäkirjailijana, toimittajana ja kustantajana, hänen poliittista uraansa vuosina 1899–1909 sekä Kurikan utopioita ja niiden toteutusyrityksiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tapio Nykänen tarkastelee kirjassaan muun muassa sitä, millaisia identifikaatioita 2020-luvun lappilaisessa Lapissa esiintyy ja mikä niiden suhde on Lappiin ympäristönä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n verkkonäyttelyssä on esittelyssä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ja Täällä pohjantähden alla -romaanien käännökset ja niiden vastaanotto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS on julkaissut Elias Lönnrotin Kalevala-käsikirjoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Visa mera
Kirja kokoaa yhteen suomalaisten tutkijoiden viimeisintä, monitieteistä tutkimusta taikuudesta ja noituudesta. Kirjoittajat ovat historian, taiteen, kirjallisuuden, uskonnon ja kulttuurin aloilta. Ajallisesti artikkelit sijoittuvat keskiajalta nykypäivään ja maantieteellisesti Suomeen ja sen lähialueille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Soile Veijolan toimittama teos tarjoaa matkailulle keinoja oikeuttaa ja luoda itsensä uudelleen ympäristökriisiä läpikäyvässä maailmassa, jossa myös matkailun ehdot ovat muuttuneet. Kirja on suunnattu kaikille tulevaisuuden matkailun ja hyvinvoinnin rakentamisesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matkalla Kalevalaan esittelee Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin elämää, työtapoja ja periaatteita, joilla kansalliseepos koottiin. Sivustolla kerrotaan, miten nouseva kansallisuusaate ja eurooppalaiset virtaukset vaikuttivat Kalevalaan ja miten Kalevala näkyy nykyajassa. Matkalla Kalevalaan sisältää eritasoisille oppijoille suunnattuja tehtäviä. Se käy tietolähteeksi kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja tutustuttaa lapsuuden historian keskeisiin tutkimustraditioihin, aineistoihin sekä menetelmiin, joiden avulla menneisyyden lapsuutta eri tieteenaloilla tutkitaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Visa mera
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisbiografian artikkeli kirjailija Minna Canthista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Johanna Isosävi tarkastelee kirjassaan kohteliaisuuden historiaa ja teoriaa sekä suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kari Tarkiaisen historiateos käsittelee ajanjaksoa, joka alkaa vuodesta 1478, jolloin Novgorodin valtio joutui Moskovan valtaan, ja päättyy Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkonäyttely esittelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinne- ja muistitietokeruun vaiheita. Näyttelyssä valotetaan keruuvastauksen matkaa valmiiseen antologiaan ja luodaan katsaus keruista toimitettuihin antologioihin. Lisäksi kurkistetaan SKS:n muistitietokeruiden hyödyntämiseen tutkimuskirjallisuudessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa esitellään muistitietotutkimuksen kehitystä sekä käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja aineistotyyppejä, joiden avulla muistitietoa tutkitaan ja tuotetaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten Neuvostoliittoa on muisteltu eri aikoina ja millaisena se on näyttäytynyt erilaisissa kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa ja mediassa? Kirja käsittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä muistoja, käsityksiä ja mielikuvia. Teoksen kirjoittajat ovat historian, kirjallisuuden, venäjän kielen ja kulttuurin sekä taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran eri osoitteissa sijainneet varastokokoelmat siirrettiin yksiin tiloihin vuonna 2022. Verkkonäyttelyssä kerrotaan, minkälaisia kokoelmanhoidollisia toimenpiteitä muuttoprojekti sisälsi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilmestykset olivat keskeinen uskonnollisen kirjallisuuden laji keskiajalla. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset välittyivät Ruotsin valtakuntaan Naantalin luostarissa vaikuttaneen Jöns Budden kääntäminä. Mikko Kauko on suomentanut teoksen. Hän myös kommentoi ilmestysten eri versioiden välisiä eroja, niiden kieltä sekä tekstin historiallista ja teologista kontekstia.
Webbplatsens språk:
Visa mera