Kotimaisten kielten keskuksen Agricola-kokonaisuudessa on tietoa suomen kirjakielen kehityksestä, Mikael Agricolasta, suomen sanaston ja nimien historiasta sekä linkkejä Agricolan teoksiin.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/agricola

Visa mera
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut verkossa Matti Morottajan laatiman inarinsaamen oppaan, jossa käsitellään muun muassa inarinsaamen kirjoitusasua, ääntämistä, taivutusoppia ja lähikielien vaikutusta.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk56/Inarinsaamen_kieliopas.pdf

Visa mera
Nimistöntutkija Laila Lehikoisen teos luovutetun Karjalan pitäjien nimien alkuperästä ja nimiin liittyvistä kansantarinoista. Kirjassa esitetään myös nimien vanhoja kirjoitusasuja ja kerrotaan lyhyesti pitäjien historiasta.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/antreasta_ayrapaahan

Visa mera
Työmarkkinoiden ruotsinkielinen kielilautakunta on koonnut suomalais-ruotsalaisen sanalistan työmarkkinatermeistä.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/fackterm.html

Visa mera
Hakemistosta voi tarkistaa Suomen kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksen, nimien nykysuositusten mukaisen kirjoitusasun sekä mahdolliset ruotsin- tai saamenkieliset rinnakkaisnimet.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/

Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisu sisältää noin 5 000 suomenkielistä ja 700 ruotsinkielistä sukunimiehdotusta. Julkaisu on tarkoitettu avuksi niille, jotka haluavat ottaa käyttöön kokonaan uuden sukunimen.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/ehdotuksia_uusiksi_sukunimiksi

Visa mera
Julkaisuun on koottu keskeisimmät ulkomaisten paikkojen nimet, jotka kirjoitetaan suomen kielessä eri tavalla kuin niiden paikalliset nimet. Julkaisu on verkkoversio kirjasta Pariisista Papukaijannokkaan – suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/

Visa mera
Kotuksen teemakooste sisältää kielen asiantuntijoiden eläinaiheisia kirjoituksia. Jutuissa pohditaan muun muassa sitä, mistä eläinsanat tulevat, millaisia merkityksiä eläimiin yhdistetään ja miten eläimet elävät arkisessa kielenkäytössä, nimistössä ja teksteissä. Nisäkkäiden, eväkkäiden, siivekkäiden ja lemmikkien lisäksi käsitellään ihmisen ja eläimen suhdetta.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/elain_elaa_ihminen_ihmettelee

Visa mera
Kirjassa paneudutaan julkisten hyvinvointialojen kielenkäyttöön. Tarkasteltavana on tekstejä ja tekstitöitä lasten päivähoidon, lastensuojelun, toimeentulotuen, kotihoidon ja terveydenhuollon alalta. Kirja on suunnattu mm. yhteiskuntatieteilijöille, kielentutkijoille sekä sosiaali- ja hoitoalojen kehittäjille.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk50/Elaman_ja_kuoleman_tekstit.pdf

Visa mera
Etunimien antamista ja sukunimen määräytymistä säädellään Suomessa nimilailla. Kielitoimiston ohjepankissa kerrotaan yleistajuisesti nimilain sisällöstä: millaisen etunimen lapselle voi antaa, miten lapsen sukunimi määräytyy, miten nimeään voi muuttaa?
Webbplatsens språk: 
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/280

Visa mera
Täältä löytyy apua etunimien taivutukseen. Luetteloon on koottu Suomen kansalaisten yleisimmät sekä taivutukseltaan usein ongelmia aiheuttavat etunimet.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/

Visa mera
Verkkojulkaisu Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä pureutuu erilaisten genrejen elämään, kuten politiikan kielen ja viranomaistekstien ominaisuuksiin. Teos on tarkoitettu kielen, tekstien ja merkitysten parissa työskenteleville tai muuten aiheesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk29/

Visa mera
Kaikille avoin verkkokurssi, jonka avulla oppii karsimaan tekstistä monimutkaisia lauserakenteita ja kirjoittamaan selkeästi.
Webbplatsens språk: 
https://www.eoppiva.fi/koulutukset/hyva-virkakieli/

Visa mera
Julkishallinnon työntekijöille tarkoitettu opas sisältää ohjeita nimien suunnittelijoille ja nimistä päättäville. Oppaassa on tiennimien ja kaavanimien suunnittelun ohjeita sekä suosituksia organisaatioiden, palvelujen ja hankkeiden nimistä. Opas tarjoaa apua myös hallinnollisten alueiden nimien suunnitteluun ja kuntien nimenmuutoksiin kuntaliitoksissa.
Webbplatsens språk: 
https://kielitoimistonohjepankki.fi/hyvan-nimiston-opas/

Visa mera
Saulo Kepsun selvitys Hämeen asutusnimistön alkuperästä ja alueen asutushistoriasta.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/hameen_kylannimet

Visa mera
Saulo Kepsu on tutkinut Inkerin Pähkinälinnan läänin nimistöä ja asuttamisen vaiheita. Tutkimustyön kohteena ovat asutusnimet, joista on asiakirjamerkintöjä noin vuoteen 1700 asti.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk66/Inkerin_pogostat.pdf

Visa mera
Verkkoversio sisältää vuonna 2004 ilmestyneen Ison suomen kieliopin ja 2005 ilmestyneen verkkojulkaisun Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä. Hakuja voi tehdä kieliopista, kielenaineksista, hakemistosta, määritelmistä ja kieliopin pykälistä.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php

Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen sivuille on koottu Kalevalan merkityksiä ja kieltä avaavia tekstejä. Kotuksen annin lisäksi kooste sisältää muun muassa Yleisradion, Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran materiaaleja.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kalevala_-_sanan_virkkoi_noin_nimesi

Visa mera
Nimistöntutkija Saulo Kepsu on selvittänyt Karjalankannaksen asutusnimistön alkuperää, ikää ja levikkiä. Tutkimustulosten pohjalta hän tekee päätelmiä alueen asutushistoriasta.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/kannaksen_kylat

Visa mera
Karjala : Kieli, murre ja paikka -teoksessa paneudutaan karjalan murteisiin, paikannimistöön sekä Karjala-nimen historian analysointiin. Johdannossa esitellään Karjalan alueita Suomessa ja Venäjällä.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/

Visa mera
Karjalaln kielen sana-arkisto sisältää yli 500 000 sanalipun kokoelman karjalan kielestä. Kerättyjä murresanoja on 1800-luvulta 1970-luvulle.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/aineistot/sana-aineistot/karjalan_kielen_sana-arkisto

Visa mera
Verkkoversio kuusiosaisesta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteistyönä julkaisemasta Karjalan kielen sanakirjasta.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi

Visa mera
Luettelo on koottu kuusiosaisen Karjalan kielen sanakirjan hakusanoista.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/sanat/kkss/

Visa mera
Kaupunkinimistön historia sisältää yleisesittelyn kaavanimistöstä ja sen historiasta sekä kaupunkinimistön historiaa Oulunsalosta, Turusta ja Helsingistä.
Webbplatsens språk: 
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/

Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema sanasto sisältää kielen asemaan liittyviä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Esimerkkeinä kotikieli, äidinkieli, asiointikieli ja työkieli. Sanastossa on termeille ruotsinkieliset vastineet.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/julkaisut/kielipolitiikkajulkaisut/kielen_asemaan_liittyvat_termit_hallinnossam...

Visa mera
Kotuksen teemakoosteessa tarkastellaan kasvikuntaa kielinäkökulmasta: mistä kasvien nimet tulevat, millä perusteilla kasvit jaetaan erilaisiin kategorioihin ja miten kasvisanastoa käytetään puhuttaessa muista asioista?
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kielen_kasvistoa

Visa mera
Kirjassa perehdytään suomen kielen huollon suositusten syntyyn ja historiaan. Esimerkit kertovat suositusten muodostumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Kirjassa käsitellään myös Kielitoimiston, kielilautakuntien ja Kielikello-lehden historiaa.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/julkaisut/kielioppi-_ja_kielenhuoltokirjat/kielenhuollon_juurilla

Visa mera
Helsingin Sanomissa julkaistuja kirjoituksia kielen ilmiöistä vuodesta 1999 lähtien. Kirjoittajina on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoita. Kirjoitukset käsittelevät mm. sanojen ja sanontojen alkuperää ja merkityksiä, kielen normeja, uudissanoja, lainautumista, yleiskieltä, murteita, slangia sekä nimistöä.
Webbplatsens språk: 
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29

Visa mera
Kielikellon Kysyttyä-palstalla voi lukea Kotuksen kieli- ja nimineuvontaan tulleita kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia.
Webbplatsens språk: 
https://www.kielikello.fi/palstat/-/categories/55652

Visa mera

Sidor