Täällä kerrotaan eduskunnan siirtymisestä Kauhajoelle talvisodan sytyttyä.

Elonet-tietokannassa on julkaistu 700 Finlandia-katsausta vuodesta 1943 vuoteen 1964. Ne muodostavat sarjan ajankuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudesta teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi.

Förvarsmaktens bildarkiv (SA-kuva-arkisto på finska) - en unik bildsamling som består av nästan 160 000 fotografier från vinterkriget, fortsättningskriget och Lapplandskriget i Finland.

Korta dokumentärfilmer om hur det var att vara tonåring i Finland under andra världskriget, om livet vid fronten, om de finländare som tvingades fly från sina hem och om återgången till det normala livet efter kriget.

JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.

Opinnäytteessä käsitellään Suomen sodissa 1939-1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asemaa.

Sakari Selinin kirja on omakohtainen kuvaus Tampereen seudulla jatkosodan aikana toimineesta vasemmistolaisten nuorten ryhmästä, joka vastusti Suomen ja natsi-Saksan yhteisiä sotatoimia.

Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.

Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.

Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat yksitoista tarinaa toista maailmansotaa käyvästä Suomesta ja kuvaavat yksitoista ateriaa noista hetkistä. Ateriat perustuvat Gustaf Mannerheimin arkistossa säilyneisiin muistiinpanoihin Mikkelin Klubilta jatkosodan aikana.

Avhandlingen handlar om brevväxlingen mellan finländska frontsoldater och deras familjer under fortsättningskriget 1941–1944. Brevets och brevskrivandets roller för skribenterna studeras, de personliga erfarenheterna av kriget och krigsvardagen analyseras och kunskap om kriget som tid och som ett särskilt fenomen i det mänskliga livet ges.

Tutkimuksessa Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa : ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948, osa II analysoidaan neuvostosotavankien ja suomalaisten naisten lasten sekä saksalaisten sotilaiden ja neuvostosotavankien lasten kohtaloita. Lisäksi tutkitaan Saksaan lähteneiden suomalaisten naisten kokemuksia, saksalaisten sotilaiden lapsia Norjassa, Tanskassa, Itävallassa ja Puolassa sekä suomalaissotilaiden lapsia Itä-Karjalassa ja neuvosto-Karjalassa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of Foreign Soldiersin Finland, Norway, Denmark, Austria, Poland and Occupied Soviet Karelia Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948. Volume II,