Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa vuosina 1837-1843 Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Karttojen digitaaliset kopiot ovat osa Kansalliskirjasto Pelasta kirja -kokoelmaa, ja ne vapaasti käytettävissä.
Webbplatsens språk: 
https://www.doria.fi/handle/10024/58895

Visa mera
Sivustolla julkaistaan Kansallisgallerian kokoelmista Hugo Simbergin ottamien valokuvien negatiiveja, Simbergin lähettämiä kirjeitä, luonnoksia sekä aineistojen luettelointitietoja.
Webbplatsens språk: 
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info/1030/0

Visa mera
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Webbplatsens språk: 
https://ateneum.fi/nayttelyt/maailmalta-loysin-itseni/

Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/gottlund/index.html

Visa mera
Taiteilija Mathilda Rotkirchin (1813–1842) matkapäiväkirja ja luonnoskirja kulttuuri- ja sivistysmatkalta Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Ranskaan vuosina 1840-1841.
Webbplatsens språk: 
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22slsa+1070%3A97%22&type=AllFields&view=grid

Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Webbplatsens språk: 
https://edelfelt.sls.fi/fi/

Visa mera
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Webbplatsens språk: 
https://www.sls.fi/sv/utgivning/att-motas-kring-varor

Visa mera
Historialliset reseptit -sivusto sisältää kuusi reseptikokoelmaa 1700- ja 1800-luvuilta. Tarjolla on ohjeita niin ruoanlaittoon kuin kodinhoitoonkin. Käsikirjoitukset ovat peräisin mm. Louhisaaren, Herttoniemen ja Stensbölen kartanosta. Palvelussa on laaja aihehakemisto, josta voi etsiä ohjeita tietyn ainesosan mukaan. Sivustolla on Märtha Norrbackin artikkeli, jossa suomalaiset ruokaperinteet, kotitalouskirjat ja reseptit asetetaan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen historialliseen kontekstiin.
Webbplatsens språk: 
https://historiskarecept.sls.fi/#/home

Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/paivakirjat/index.html

Visa mera
Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle. Näyttely on tarkoitettu erityisesti koulujen käyttöön.
Webbplatsens språk: 
https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Alla-armahan-lakimme-valtiopaivat-1863-1864/Sivut/defau...

Visa mera