26 träffar. Visar 1 - 26 träffar.
Sivustolla julkaistaan Kansallisgallerian kokoelmista Hugo Simbergin ottamien valokuvien negatiiveja, Simbergin lähettämiä kirjeitä, luonnoksia sekä aineistojen luettelointitietoja.
Visa mera
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi on tutkinut, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin Lapissa 1800-luvulta nykypäivään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja kertoo koloratuurisopraano Alma Fohströmistä, joka oli yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimpia oopperalaulajattaria. Fohström esiintyi Euroopan lisäksi Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Hän oli ensimmäinen suomalainen primadonna, joka lauloi New Yorkin Metropolitanissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Visa mera
40 venäläistä maalausta esittelee maalauksia 1800-1900 -luvuilta taidesuuntien ja ajanjaksojen mukaan jaoteltuina. Myös taitelijat on esitelty.
Visa mera
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Suomen ja Venäjän välille vuonna 1870, kun Riihimäen ja Pietarin välinen rata otettiin käyttöön. Aikajana ja monipuoliset artikkelit esittelevät Pietarin radan vaiheita näihin päiviin asti. Mukana on myös paikkakuntien tarinoita.
Visa mera
Kirjallisuushistorian opintomateriaaleissa tutustutaan eurooppalaiseen kirjallisuuteen antiikista alkaen sekä 1900-luvun kirjallisuuteen Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Ateneumin taidemuseon sivuilla on kuunneltavia teosesittelyjä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä vuosisadan vaihteesta 1920-luvun loppuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Taidemuseo Emman sivuilla on katsottavissa kaksi dokumenttia, jotka kertovat virolaisen Konrad Mägin (1878−1925) taiteesta.
Visa mera
Sari Haavisto käsittelee väitöskirjassaan markkinoinnin historiaa ja kehitystä sekä alan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksessa on selvitetty 1850-luvulta lähtien sukunimilain voimaan tuloon mennessä 1921 Länsi-Suomessa otettujen sukunimien nimeämisperusteita ja motiiveja. Tänä ajanjaksona tavallisen kansan nimijärjestelmä muuttui niin, että sukunimettömille joko annettiin sukunimi tai he ottivat sen itse.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin yliopiston museologian oppiaineen ryhmätyönä toteutetut sivut esittelevät Albert Edelfeltin taidetta. Sivuilla on tehtäviä kuvataiteen ja historian opetukseen sekä tietoa ateljeemuseon toiminnasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua Auguste Rodinin veistoksiin, piirustustaiteeseen ja elämänvaiheisiin. Sivuilla on artikkeleita, jotka kertovat Rodinin työstä sekä hänen suhteestaan muihin taiteilijoihin, kuten Camille Claudel ja Claude Monet.
Visa mera
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Valokuvataiteen museon artikkeli valokuvaaja, tietokirjailija ja tomittaja I. K. Inhasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yle Areenassa voi kuunnella Marcel Proustin kirjoittaman romaanisarjan äänikirjana. Lukija on Erja Manto. Kadonnutta aikaa etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina 1913-1927.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi perehtyä Euroopan teollisuusperintöön. Sivustolla on tietoa 47 maasta, museokohteita, teemareittejä, tietoa teollisuudenaloittain sekä lähes 200 pienoiselämäkertaa.
Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera
Jussi Lahtisen ja Heikki Mikkosen toimittama kirja tarjoaa lukijalle katsauksen työväestön vaurauden historialliseen muutokseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Palvelussa voi tutkia amerikanruotsalaisia sanomalehtiä vuosilta 1859–2007.
Visa mera