7 träffar. Visar 1 - 7 träffar.
Vuonna 2006 Etelä-Karjalan taidemuseossa oli esillä Ilja Repinin taidetta esittelevä näyttely. Verkkoaineisto sisältää taiteilijan elämäkertatietoja, Repin ja Suomi -artikkelin, Penaty-huvilaa esittelevän osion sekä Repinin taidetta käsitteleviä seminaarivideoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisbiografian artikkeli kirjailija Minna Canthista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elävän arkiston Minna Canthista kertovaan artikkeliin on koottu Yleisradiossa esitettyjä ohjelmia sekä Canthin kirjeitä ja lehtikirjoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Visa mera
Suomalaisen Teatterin, nykyisen Suomen Kansallisteatterin perustajan, Karl Johan Bergbomin nuoruusvuosista kertova teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera