7 veljestä sisältää Aleksis Kiven klassikkoromaanin luku luvulta, juonilyhennelmän, sanaston, kuvauksen kustakin veljeksestä, artikkelin romaanin julkaisemisesta ja vastaanotosta sekä artikkelin romaanin kielestä. Mukana on myös tehtäviä erityisesti yläkouluille ja lukioille.
Webbplatsens språk: 
https://7veljesta.finlit.fi/

Visa mera
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Webbplatsens språk: 
http://aino.finlit.fi/omeka/

Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk: 
http://kalevala.finlit.fi/

Visa mera
Samuli Björnisen toimittama kirja tarjoaa katsauksen teorioihin, joilla on kuvattu kirjallisuuden ja kertomuskulttuurin muutosta uudella vuosituhannella. Turkimuksen kohteena ovat eri medioita ja lajityyppejä edustavat nykytekstit, kuten Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen, televisiosarja Game of Thrones sekä internetin selviytymissivustot.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1476/

Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/skst.1428/

Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/kullervo/index.html

Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/lea/index.html

Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk: 
http://elias.finlit.fi/nummisuutarit/

Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/yo-ja-paiva/index.html

Visa mera
SKVR-tietokanta sisältää 34-osaiseen Suomen Kansan Vanhat Runot -teokseen taltioidut kalevalaiset runot. Kokonaisuudessa annetaan myös laajalti tietoa kalevalaisen runouden käsitteestä ja materiaalista.
Webbplatsens språk: 
https://skvr.fi/kalevalainen-runous

Visa mera
Suomen kansan vanhat runot -tietokannasta voi hakea Suomen alueelta kerättyä kansanrunoutta. Runoja voi etsiä paikkakunnittain ja pitäjittäin, kerääjän mukaan, keruuajan mukaan tai esimerkiksi runossa esiintyvien sanojen avulla.
Webbplatsens språk: 
https://skvr.fi/

Visa mera
Digikirjastoon on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Aineisto on suurimmaksi osaksi peräisin 1800-luvulta.
Webbplatsens språk: 
https://www.doria.fi/handle/10024/131071

Visa mera
Täällä voi tutustua kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen kansanrunon lukuisiin käännöksiin ja käsikirjoitusaineistoihin. Sivuilla kerrotaan myös runon julkaisuhistoriasta sekä tukholmalaisen Carl Gustaf Zetterqvistin käännöshankkeesta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/index.html

Visa mera
Pdf-version vuonna 1907 julkaistusta Heikki Ojansuun Karjalan kielen opas : kielennäytteitä, sanakirja ja äänneopillisia esimerkkejä -teoksesta.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016082923237

Visa mera
Matti Kurikka (1863–1915) muistetaan erityisesti Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana. Tässä teoksessa tarkastellaan Kurikan kirjallista uraa näytelmäkirjailijana, toimittajana ja kustantajana, hänen poliittista uraansa vuosina 1899–1909 sekä Kurikan utopioita ja niiden toteutusyrityksiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1481/

Visa mera
Täällä voi lukea SKS:n englanninkielisessä julkaisusarjassa Studia Fennicassa ilmestyneitä teoksia. Sarjassa julkaistaan kirjoja antropologian, etnologian, folkloristiikan, historian, kirjallisuuden sekä kielitieteen aloilta.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/

Visa mera
Kaanon ja marginaali paneutuu kulttuuristen ideaalien ja normien katvealueisiin. Tarkastelun kohteena ovat julkisessa keskustelussa, kulttuurin kentillä ja tutkimuksessa väheksytyt ja varjoon jätetyt aineistot ja tekijät. Teoksen kirjoittajat ovat folkloristeja, kirjallisuudentutkijoita, historioitsijoita ja musiikintutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/ksvk.101/

Visa mera
Monitieteinen teos kuvaa potilaiden, sukulaisten, henkilökunnan ja heidän lastensa muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista. 1930-luvulta 2010-luvulle ulottuvat muistot on kerätty SKS:n toimesta vuosina 2014-2015. Teoksen toimittajat ovat historian, taiteellisen tutkimuksen, kulttuurisen mielenterveyden ja taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1483/

Visa mera
Tiina Mahlamäen ja Minna Oppaan toimittamassa kirjassa tarkastellaan uushenkisyyttä käsitteenä, ilmiönä ja tutkimuskohteena. Kirjassa pohditaan ilmiön monimuotoisuutta erityisesti 2000-luvun Suomessa ja esitellään tapoja, joilla uushenkisyys näkyy esimerkiksi taiteessa, populaarikulttuurissa ja terveys- ja hyvinvointialalla.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.275/

Visa mera
Kirjassa esitellään humanistisessa kulttuurien tutkimuksessa yleisesti käytössä olevia työvälineitä ja tiedon tuottamisen tapoja sekä käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheet.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.274/

Visa mera
Kirja tarjoaa näkymiä folkloristiikan ja lähialojen tutkimukseen suullisen runon, suullisen ja kirjallisen rajapinnan sekä poetiikan näkökulmista. Kirjassa käsitellään mm. kalevalamittaista runoa, rekilaulua ja siperialaista myyttiepiikkaa sekä kirkonkelloihin valettua runoutta.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1487/

Visa mera
Ilmestykset olivat keskeinen uskonnollisen kirjallisuuden laji keskiajalla. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset välittyivät Ruotsin valtakuntaan Naantalin luostarissa vaikuttaneen Jöns Budden kääntäminä. Mikko Kauko on suomentanut teoksen. Hän myös kommentoi ilmestysten eri versioiden välisiä eroja, niiden kieltä sekä tekstin historiallista ja teologista kontekstia.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.277/

Visa mera
Yrjö Varpion kirjoittama elämäkerta kirjallisuuskriitikko ja esseisti Alex Matsonista (1888–1972), jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen sotienjälkeiseen kirjallisuuteen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.280/

Visa mera
Ella Viitaniemen toimittamassa kirjassa tarkastellaan sitä, milla eri tavoilla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan 1600–1800-lukujen välisenä aikana. Aihetta lähestytään kolmen teeman kautta: papisto ja perhe yhteisön osana, kirkko yhteisesti rakennettuna tilana sekä kirkko vuorovaikutuksen, tiedon ja politiikan areenana.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/ht.289/

Visa mera
Ulla Pielan kirjassa perehdytään ylioppilaiden runonkeruuseen autonomian ajan Suomessa, sen ideologisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin, konkretiaan ja tuloksiin. Kirjassa tarkastellaan runonkerääjien matkakertomuksia ja niiden teemoja, joiden perusteella voi jäljittää kirjoittajien käsityksiä, toiveita ja pelkoja Suomesta ja suomalaisuudesta. Muita kirjan aiheita ovat runonkeruuseen vaikuttaneet autonomian kauden tapahtumat, kansallisuusaate, nuori sivistyneistö, sivistyneistön suhde rahvaaseen sekä toiseuttaminen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.282/

Visa mera

Sidor