8 träffar. Visar 1 - 8 träffar.
Arto Köykkä on tutkinut väitöskirjassaan, miten Pentti Saarikoski on valikoinut ja käyttänyt uskonnollista kieltä ja mitä tämä kieli kertoo hänen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvistä ajatuksistaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helmet-kirjaston vinkit lukemisesta kiinnostuneelle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Puheenvuoroja nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta etsii vastauksia kysymykseen, miten ajatella runouden ja yhteiskunnan suhdetta tänä päivänä. Teos sisältää tekstejä 2000-luvun keskeisiltä runoilijoilta ja kirjallisuuskentän toimijoilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietokanta sisältää visuaalista runoutta sekä esine- ja äänirunoutta ja näihin runouden muotoihin liittyviä artikkeleita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päivi Koiviston toimittamassa kirjassa tarkastellaan Aleksis Kiveä runoilijana ja tarjotaan näkökulmia Kiven Kanervala-runokokoelmaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Hanna Karhun ja Päivi Koiviston toimittaman julkaisun artikkeleissa tarkastellaan enimmäkseen Aleksis Kiven runokokoelman Kanervalan ulkopuolelle jäävää runotuotantoa. Artikkelit syventävät näkemystä Kiven runoilijanlaadusta, hänen asemastaan kirjallisuudenhistoriassa sekä hänen runojensa keinovalikoimasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelissa kuvataan Elias Lönnrotin työstämän uuden Kanteletar-laitoksen sisältöä ja tutkimusta sekä vertaillaan Kantelettaren runojen eri laitosten muotoja toisiinsa. (Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain , Vuosikerta. 20 , Nro 1 , Sivut 10–27)
Webbplatsens språk:
Visa mera