37 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Päiväkäskyt, jotka Mannerheim antoi kansalaissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikana.
Visa mera
Luovutetun Karjalan historiaa, tilastoja, karttoja. Tietoja myös karjalaisten kohtaloista sodassa ja evakossa. Kaikki kunnat ja kaupungit. Murresanastoa, vitsejä, Karjala-aiheisia linkkejä. Tekijän sukuseuran ja Vaasan Karjalaseuran yhteystiedot. Sivuja kasvatetaan ja kehitetään vielä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Visa mera
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketissa kerrotaan eduskunnan työskentelystä vuosina 1939−1944.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketti eduskunnan roolista jatkosodan välirauhan solmimisessa koostuu skannatuista alkuperäisistä pöytäkirjoista sekä niitä referoivista teksteistä, jotka on asetettu historialliseen viitekehykseensä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yle oppimisen kokonaisuus Suomen historiasta sisältää oppimateriaalia aiheesta arkeologiasta lähihistoriaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
FT Reijo Rautajoen kirja inkeriläisten väestönsiirroista ja vaiheista kolmen maan pakolaisleireillä toisen maailmansodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä esitellään toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoitustutkimuksen tuloksia. Saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan vuonna 1944. Sivuilla on kartta-aineistoja, kuvia sekä artikkeleita erilaisista linnoituskohteista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat yksitoista tarinaa toista maailmansotaa käyvästä Suomesta ja kuvaavat yksitoista ateriaa noista hetkistä. Ateriat perustuvat Gustaf Mannerheimin arkistossa säilyneisiin muistiinpanoihin Mikkelin Klubilta jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotavankeudessa Neuvostoliitossa kuolleiden suomalaisten matrikkeli.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lastenkirjainstituutin verkkonäyttelyn aiheena on toinen maailmansota lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Mukana on yli 200 teosta eri vuosikymmeniltä teemoittain ryhmiteltynä. Osa kirjoista kuvaa sodan arkea, osassa sotaa vain sivutaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksessa tutkitaan suomalaisen ilmapuolustustykistön ja ilmatorjunnan taktiikan kehittämistä sadan vuoden aikajänteellä 1919–2019.
Webbplatsens språk:
Visa mera
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla esitellään Tammenlehvän Perinneliiton toimintaa, jonka tarkoituksena on Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteiden vaaliminen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nuorisolle suunnattu Veteraanien perintö -sivusto sisältää tietoa talvi-, jatko- ja Lapin sotien historiasta ja taustatekijöistä sekä jälleenrakentamisen ajasta. Siviiliväestön sotakokemuksia valottava osio täydentyy www-lomakkeen avulla, sähköpostitse tai kirjeitse lähetetyillä kertomuksilla. Tietopankkiin on koottu katsauksia sotiin liittyvistä aiheista kuten aseista, sotalapsista, sotilaspapeista, ulkomaisista vapaaehtoisista ja sotavangeista sekä sotien aikana toimineista järjestöistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkopalvelussa voit etsiä tai lisätä sukulaisesi tietoja ja vaiheita sotien aikaan kartalla. Tietojen lisääminen edellyttää rekisteröitymistä. Sotapolkuun pyritään keräämään mahdollisimman kattava luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Palveluun on lisätty noin 94 500 kaatuneen tiedot valmiiksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Visa mera
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi kuunnella radiosarjaa, jossa on haastateltu vuonna 1944 Kannaksen ratkaisutaistelussa mukana olleita miehiä. Heitä haastatteli Martti Pohjakallio vuonna 1966. Kirjailija Paavo Rintala kokosi haastattelujen pohjalta kirjan Sotilaiden äänet sekä samalla nimellä kulkevan radiosarjan.
Webbplatsens språk:
Visa mera