19 träffar. Visar 1 - 19 träffar.
Luovutetun Karjalan historiaa, tilastoja, karttoja. Tietoja myös karjalaisten kohtaloista sodassa ja evakossa. Kaikki kunnat ja kaupungit. Murresanastoa, vitsejä, Karjala-aiheisia linkkejä. Tekijän sukuseuran ja Vaasan Karjalaseuran yhteystiedot. Sivuja kasvatetaan ja kehitetään vielä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketti eduskunnan roolista jatkosodan välirauhan solmimisessa koostuu skannatuista alkuperäisistä pöytäkirjoista sekä niitä referoivista teksteistä, jotka on asetettu historialliseen viitekehykseensä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yle oppimisen kokonaisuus Suomen historiasta sisältää oppimateriaalia aiheesta arkeologiasta lähihistoriaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
FT Reijo Rautajoen kirja inkeriläisten väestönsiirroista ja vaiheista kolmen maan pakolaisleireillä toisen maailmansodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat yksitoista tarinaa toista maailmansotaa käyvästä Suomesta ja kuvaavat yksitoista ateriaa noista hetkistä. Ateriat perustuvat Gustaf Mannerheimin arkistossa säilyneisiin muistiinpanoihin Mikkelin Klubilta jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkopalvelussa voit etsiä tai lisätä sukulaisesi tietoja ja vaiheita sotien aikaan kartalla. Tietojen lisääminen edellyttää rekisteröitymistä. Sotapolkuun pyritään keräämään mahdollisimman kattava luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Palveluun on lisätty noin 94 500 kaatuneen tiedot valmiiksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelikokoelma käsittelee sotavankeja ja internoituja pääasiassa toisen maailmansodan aikana. Kirjoittajina on tutkijoita Suomesta, Norjasta, Saksasta, Puolasta ja Venäjältä.
Visa mera
Kirjan aiheena on Suomen saksalaisyhteisö ja suomensaksalaisten sosiaalinen tausta ja poliittinen suuntaus vuosina 1933-1946, jolloin Saksassa oli vallassa kansallissosialistinen hallitus.
Visa mera