Museoviraston Kuvakokoelmat on julkaissut kuvia koululaisten ja opettajien käyttöön. Kokoelma sisältää noin 700 kuvaa 1900-luvun Suomesta. Kuvat on jaoteltu teemoittain: teknologia, liikkuminen, vallankäyttö, asuminen, koululaiset, muoti ja muotoilu, taide ja taitelijat, monikulttuurisuus sekä ruoka. Kuvien käyttöehdoista kerrotaan sivuilla.
Webbplatsens språk: 
https://www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/albums

Visa mera
Näyttely kertoo Suomesta ja suomalaisuudesta esittelemällä yhden esineen kultakin itsenäisyyden vuodelta. Joukossa ovat mm. pettuleipä, Aino Aalto -lasi, Jopo ja Koijärven kettinki. Esineistä kerrotaan kolmellatoista eri kielellä.
https://www.100objects.fi/suomi

Visa mera
Keräilijä Marko Repo esittelee kirjassaan puu-, keramiikka- ja merenvahapiippuja ja niiden tekijöitä sekä piipunpolttoon liittyvää esineistöä. Kirjassa on valokuvia lähes 200 Turun museokeskuksen ja yksityishenkilöiden kokoelmiin kuuluvasta piipusta.
Webbplatsens språk: 
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//vanhoja_suomalaisia_piippuja_pdf-kirja.pdf

Visa mera
Markalla merkkareita kertoo lapsuudesta 1970-luvulla. Mukana on tietoa, tarinoita, tehtäviä ja valokuvia. Tarinoiden taustalla on verkkokysely, jossa vastaajat kertoivat lapsuudestaan 1970-luvulla. Keski-Uudenmaan museoiden yhteistyönä syntynyt opetuspaketti on suunnattu erityisesti varhaiskasvatuksen ja alaluokkien käyttöön.
Webbplatsens språk: 
https://www.markallamerkkareita.fi/

Visa mera
Kalevalaseuran toteuttama sivusto pohjautuu SKS:n julkaisemaan Kalevalan kulttuurihistoria -teokseen. Sivusto esittelee monipuolisesti Kalevalan tulkintoja ja merkityksiä, joita tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: Kalevala taiteessa, kansallinen Kalevala, poliittinen Kalevala, Kalevala ja kansanrunous sekä kertautuva Kalevala.
Webbplatsens språk: 
https://kaku.kalevalaseura.fi/

Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Webbplatsens språk: 
https://edelfelt.sls.fi/fi/

Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.267/

Visa mera
Oppikirjassa tarkastellaan kirjahistorian perusteita, kirjahistorian tutkimusta, kirjaa esineenä, tekijyyttä, sensuuria, kirjakauppaa, kirjastoja ja kirjan vaikutushistoriaa. Kirjan toisessa osassa paneudutaan kirjahistorian tutkimuksen metodisiin kysymyksiin. Oppikirja keskittyy lähinnä painettuun kirjaan. Tarkastelu alkaa 1400-luvun lopulta ja painottuu 1600–1700-luvuille.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4040-1

Visa mera
Tietokantaan on koottu perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.
Webbplatsens språk: 
https://www.kansallisbiografia.fi/jasenet

Visa mera
Hotelli- ja ravintolamuseo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo Helsingin Kaapelitehtaalla. Museo tallentaa ja tutkii majoittumisen ja ruokailun historiaa ja nykypäivää. Museo hoitaa myös Alkon myymälämuseon kokoelmaa. Museon sivuilla kerrotaan mm. museon toiminnasta ja palveluista. Lisäksi sivuilla voi tutustua ruokalistoihin 1800-luvulta alkaen.
Webbplatsens språk: 
https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/

Visa mera
Historialliset reseptit -sivusto sisältää kuusi reseptikokoelmaa 1700- ja 1800-luvuilta. Tarjolla on ohjeita niin ruoanlaittoon kuin kodinhoitoonkin. Käsikirjoitukset ovat peräisin mm. Louhisaaren, Herttoniemen ja Stensbölen kartanosta. Palvelussa on laaja aihehakemisto, josta voi etsiä ohjeita tietyn ainesosan mukaan. Sivustolla on Märtha Norrbackin artikkeli, jossa suomalaiset ruokaperinteet, kotitalouskirjat ja reseptit asetetaan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen historialliseen kontekstiin.
Webbplatsens språk: 
https://historiskarecept.sls.fi/#/home

Visa mera
Monet toisen maailmansodan jälkeisen ajan muotoilijat, taiteilijat ja arkkitehdit suunnittelivat tapettimalleja, joita kutsuttiin jo aikanaan taiteilijatapeteiksi". Minna Tuulas-Inkinen on tutkinut taiteilijatapetteja ilmiönä ja tuo samalla esille tapettien suunnittelun ja tuotannon historiaa.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6655-31-4

Visa mera
Helsinkiläinen taidegalleria järjesti vuosina 1914 ja 1916 kolme näyttelyä, joissa esittäytyi sittemmin maailmankuuluja modernisteja Saksasta ja Venäjältä. Jyrki Siukonen tarkastelee kirjassaan kolmea taidenäyttelyä, niiden taustaa ja vastaanottoa sekä esillä olleita taiteilijoita ja heidän teostensa myöhempiä vaiheita 1900-luvun taiteen historiassa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.278/

Visa mera
Maija Mäkikalli tarkastelee tutkimuksessaan suomalaisen modernin huonekalutaiteen murrosta 1920-luvulta 1950-luvulle turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan tuotannon näkökulmasta.
Webbplatsens språk: 
https://edition.fi/smy/catalog/book/779

Visa mera
Riitta Pylkkäsen alun perin vuonna 1982 julkaistu kirja säätyläisnaisten pukeutumisesta 1700-luvulla.
Webbplatsens språk: 
https://edition.fi/smy/catalog/book/814

Visa mera
Hyvinkään taidemuseo ja kaupunginmuseo muodostavat yhdessä keskuksen, jonka näyttelyihin ja toimintaan voi tutustua tällä sivustolla.
Webbplatsens språk: 
https://www.hyvinkaa.fi/museokeskus-taika/

Visa mera