20 träffar. Visar 1 - 20 träffar.
Artikkelissa kerrotaan historiahankkeesta, jonka tarkoituksena on kartoittaa Työväen urheiluliiton naistoiminnan vaiheita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Naiset saivat Suomessa 110 vuotta sitten täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Tietopaketissa selvitetään, miten äänioikeusuudistus onnistuttiin toteuttamaan ja miten poliittisen kansalaisuuden myöntäminen näkyi naisten vaalikäyttäytymisessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eduskunnan kirjasto on julkaissut verkossa vuonna 1997 painettuna ilmestyneen kirjan Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista. Kirja tarkastelee siirtymistä yksikamariseen eduskuntaan ensimmäisten kansanedustajanaisten kautta. Myös naisten äänioikeuden historiaa esitellään lyhyesti.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päätoimittaja ja historiaharrastaja Maria Petterssonin podcast-sarjassa tutustutaan kymmeniin naisiin, jotka muuttivat maailmaa: sotasankareihin, rikollispomoihin, seikkailijoihin, tieteentekijöihin, taiteilijoihin jne.
Webbplatsens språk:
Visa mera
WEMov-verkosto kokoaa yhteen tutkijoita, jotka tarkastelevat naisten siirtolaisuutta eri näkökulmista. Sivustolla on julkaistu kartta, jossa näkyy naisten mukaan nimettyjä veistoksia, puistoja, rakennuksia ja teitä. Myöhemmin on tulossa mm. oppimateriaaleja ja verkkonäyttelyitä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehtuurimuso nostaa esiin kymmenen arkkitehtia ja kertoo heidän tuotantonsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä suunnittelukohteista. Ensimmäisinä vuorossa ovat Wivi Lönn ja Eva Kuhlefelt-Ekelund.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lotta Svärd-järjestön tietopaketissa tulevat tutuiksi Lottagalleria, Lottajärjestön jaostot, Lotta Svärd -merkit ja museon kokoelmat. Sivulla on myös useita verkkonäyttelyitä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Naisten Ääni on julkaistu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017. Naisen historiaa kuvaavaan sivustoon on koottu elämäkertoja vaikuttajanaisista arjen sankareihin. Tietokantaan voi kirjoittaa artikkelin merkittävänä pitämänsä naisen elämästä. Artikkeleita voi myös ehdottaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Paula Holmilan artikkelisarja esittelee suomalaisia naisarkkitehteja. Architectan 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa sarjassa haastateltavina ovat mm. Pirkko-Liisa Schulman, Saija Hollmén ja Kaarin Taipale.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Amerikan naishistoriaa verkossa. Kokoaja työskentelee kirjastonhoitajana Middle Tennessee State University'ssä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Laaja linkkikokoelman pääosa on jaettu aikakausien mukaan: vanha aika, keskiaika, uusi aika.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua Ruotsissa vaikuttaneiden naisten elämäntarinoihin keskiajalta nykypäivään. Tietoja voi etsiä nimen lisäksi ammatin, organisaation, paikan tai avainsanan mukaan.
Visa mera
Lottamuseon juhlavuoden lifestyle –blogissa tarjolla kauneutta, terveyttä, muotia, käsitöitä ja reseptiikkaa 1920-1940-luvuilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Oppimateriaali naisarkkitehdeista ja arkkitehtuurin naishistoriasta. Materiaali sisältää sanaston sekä kaksi oppikokonaisuutta, joissa aiheita käsitellään arkisto-, kokoelma- ja videohaastattelumateriaalin avulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilta löytyy tietoa naisista matematiikan alalta. Hakea voi nimen tai syntymävuoden avulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anna-Liisa Haavikon toimittamassa historiasarjassa kätilöt kertovat muistojaan synnytyksistä. Tarinoista kuvastuu, millaisia asenteita synnyttäviin äiteihin ja kätilöihin on kohdistunut. Sarjassa matkataan aina 1700-luvulle asti kätilöiden historiaa tutkineen Kirsi Vainio-Korhosen kanssa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin yliopistomuseon näyttelyjulkaisu kertoo Suomen ensimmäisistä naislääkäreistä ja vaikeuksista, joita he kohtasivat opintiellä, työelämässä ja arjessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Niina Hämäläinen tarkastelee artikkelissaan sitä, millä tavalla Elias Lönnrot tulkitsi kansanrunojen välityksellä rahvaan naisen kuvaa ja perhettä Kantelettaressa ja Kalevalassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Pylkkäsen alun perin vuonna 1982 julkaistu kirja säätyläisnaisten pukeutumisesta 1700-luvulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera