105 träffar. Visar 91 - 105 träffar.
Shackletonin perheen kokoamia kertomuksia, valokuvia sekä dokumentteja Sir Ernest Shackletonista sekä hänen tutkimusmatkoistaan.
Webbplatsens språk: 
Https://www.ernestshackleton.net/

Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/ha.154/

Visa mera
Tokoi-seuran sivuilla on julkaistu mm. kansanedustajana toimineen Oskari Tokoin (1873 - 1963) muistelmateokset sekä hänestä kertovia artikkeleita ja esitelmiä.
Webbplatsens språk: 
https://oskaritokoiseura.wordpress.com/

Visa mera
Uuno Alanko (1878–1964) oli aikansa merkittävä taidevaikuttaja. Hän oli insinööri, arkkitehti ja taidemaalari, joka teki pitkän uran myös alan opettajana. Jyväskylän taidemuseon verkkonäyttely kertoo Uuno Alangon taiteesta, elämästä ja maailmankatsomuksesta sekä hänen suhteestaan Keski-Suomeen.
Webbplatsens språk: 
https://uunoalanko.keskisuomentaide.fi/

Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/paivakirjat/index.html

Visa mera
Verkkonäyttely esittelee artikkeleiden ja teoskuvien välityksellä Jyväskylän ja Hyvinkään seudulla vaikuttaneen Yrjö Saarisen (1899–1958) elämää ja taidetta. Sivustolla on myös väreihin ja väriteorioihin liittyvää pedagogista aineistoa ja tehtäviä. Verkkosivusto liittyy Jyväskylän taidemuseossa aiemmin esillä olleeseen näyttelyyn.
Webbplatsens språk: 
https://yrjosaarinen.maintaining.fi/

Visa mera
Tukholman Livrustkammaren näyttely kertoo Ruotsin kuninkaiden historiaa eri aikakausilta. Historiakuvauksen lisäksi näyttelyssä on kuvia kuninkaiden vaatetuksesta sekä heihin liittyvästä eåsineistöstä.
Webbplatsens språk: 
https://livrustkammaren.se/museet-om-sveriges-kungliga-historia/utstallningar/utstallningen-om-sveri...

Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.285/

Visa mera
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/su.206/

Visa mera
Teosluettelo sisältää tiedot Akseli Gallen-Kallelan 300 julkisiin kokoelmiin kuuluvasta maalauksesta. Sivustoa täydennetään edelleen. Tarjolla on myös henkilöhistoriaa sekä lista näyttelyistä ja kirjallisuudesta, joissa maalaukset ovat olleet esillä.
Webbplatsens språk: 
https://gallenkallela.org/catalogue/introduction

Visa mera
Kohtalona Neuvostoliitto -tietokannasta voi nimihaun avulla etsiä tietoja yksittäisistä suomalaiskohtaloista suuren terrorin ajan Neuvostoliitosta.
Webbplatsens språk: 
https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi/

Visa mera
Teos kertoo alunperin suomalaisen pohjanmaalaisen Malin Matsdotterin kohtalosta. Hänet poltettiin noitana Tukholmassa vuonna 1676.
Webbplatsens språk: 
https://www.sls.fi/wp-content/uploads/mfiles/2646/2646.pdf

Visa mera
Akatemiasampo on avoimen datan palvelu ja semanttinen portaali, jossa voi selata tietoja noin 28 000 opiskelijasta, heidän perhesuhteistaan ja myöhemmistä elämänvaiheistaan. Palvelusta selviää opiskelijoiden yhteydet myös muihin henkilöihin, ammatteihin ja paikkoihin. Henkilötiedot ovat peräisin Ylioppilasmatrikkeleista 1640–1852 ja 1853–1899.
Webbplatsens språk: 
https://akatemiasampo.fi/fi/

Visa mera

Sidor