26 träffar. Visar 1 - 26 träffar.
Suomen Arkkitehtiliiton julkaisema Arkkitehti-lehti verkkomuotoisena. Lehdistä löytyvät kaikkien lehtien sisällysluettelotiedot sekä osa artikkeleista kokotekstimuotoisena.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Alvar Aalto -museon sivuilta löytyy tietoa museon toiminnasta, näyttelyistä ja arkistoista. Verkkonäyttelyssä voi tutustua Alvar Aallon elämään ja töihin. Luettelot Aallon suunnittelemista rakennuksista Suomessa ja ulkomailla; osasta rakennuksia myös kuvia. Aaltoa koskevia artikkeleita viitteinä ja kokoteksteinä. Bibliografia.
Visa mera
Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -pelin avulla voi tutustua 1900-luvun suomalaiseen arkkitehtuuriin. Valmiina ovat osiot, jotka kertovat art nouveausta, funktionalismista ja sodanjälkeisestä modernismista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehtuurimuseon sivuilla on yhteystietojen lisäksi tietoa museon julkaisuista ja toiminnasta. Museossa toimii kirjakauppa, kirjasto sekä arkkitehtuuriarkisto ja näyttelyiden ohella siellä järjestetään mm. yleisöluentoja. Lisäksi sivuilla on arkkitehtiesittelyjä ja tietoa alan tapahtumista ja palkinnoista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on arkkitehtuurin alaa yhdistävä toimija. Se tuottaa ja välittää tietoa arkkitehtuurista ja rakennetun ympäristön laadun vaikutuksesta hyvinvointiin. Sen toimintaan kuuluvat myös arkkitehtuuripolitiikka ja arkkitehtuurikasvatus.
Visa mera
Täällä voi tutustua sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin tuotantoon sekä arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemiin rakennuksiin, joista suurin osa sijaitsee Turun seudulla. Tunnetuimpia kohteita ovat Ylösnousemuskappeli, Åbo Akademin Kirjatorni, asuinkerrostalo Atrium sekä Hotelli Hospits Betel.
Visa mera
Suomen Pankin taidekokoelmaa alettiin kerätä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Kokoelma sisältää maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Täällä voi tutustua taideteoksiin ja niiden taustoihin sekä Ludwig Bohnstedtin suunnittelemaan Suomen Pankin päärakennukseen.
Visa mera
Petri Neuvosen väitöskirjatutkimus käsittelee Viipurin vanhankaupungin fyysistä ja kulttuurista muutosta vuosina 1856–1939. Siinä käydään läpi kahdeksan vuosikymmentä alueen rakennushistoriaa. Samalla tutkimus tarkastelee kulttuurista muutosta, joka ilmeni viipurilaisten suhtautumisessa vanhankaupungin linnoitusmuureihin, rakennuksiin sekä katu- ja kaupunkinäkymiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matkailureitti esittelee Alvar Aallon arkkitehtuurikohteita ympäri Suomen aina pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle asti. Arkkitehtuurin ohella reitille on koottu matkailupalveluja, kuten ravintoloita, majoituspaikkoja ja museoita.
Visa mera
Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn myöntämä palkinto. Sivuilla on tietoa ehdokkaista ja aiempien vuosien voittajista.
Visa mera
Amos Rex on yksityinen taidemuseo, joka toimii Helsingin keskustassa taiteen ja kaupunkikulttuurin kohtaamispaikkana ja luo näyttelyitä erityisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisista kulttuureista.
Visa mera
Sivusto esittelee vesitorneihin liittyvää aineistoa Arkkitehtuurimuseon kokoelmista. Mukana on varhaisia vesitorneja, lieriöitä, kartioita ja vesilinnoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä vuosisadan vaihteesta 1920-luvun loppuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä 1930–1950 -luvuilla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkielma käsittelee jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria taidehistorian kirjoituksen
valossa. Siinä valotetaan aikakauden arkkitehtuurikäsitteitä sekä käsittelyä taidehistoriassa. Tutkielmasta löytyy taidehistorian analyysin lomasta tietoja ajan arkkitehdeistä ja heidän tuotannostaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kouluille suunnattu oppimateriaali tarjoaa kokonaiskuvan suomalaisen arkkitehtuurin historiasta. Aihetta lähestytään yksittäisen rakennuksen tai rakennetun ympäristön kautta. Mukana ovat niin rintamamiestalo kuin Olympiastadionkin, kaikkiaan 47 kohdetta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkeli kertoo Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämästä ja työstä. Lönn oli ensimmäinen suomalainen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Parviainen oli puolestaan teollisuusyrittäjä, joka sai ensimmäisenä naisena Suomessa kauppaneuvoksen arvonimen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ohjelmassa kuvataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Teemoina ovat mm. arkkitehtuurin ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehtuurimuso nostaa esiin kymmenen arkkitehtia ja kertoo heidän tuotantonsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä suunnittelukohteista. Ensimmäisinä vuorossa ovat Wivi Lönn ja Eva Kuhlefelt-Ekelund.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Paula Holmilan artikkelisarja esittelee suomalaisia naisarkkitehteja. Architectan 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa sarjassa haastateltavina ovat mm. Pirkko-Liisa Schulman, Saija Hollmén ja Kaarin Taipale.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Oppimateriaali naisarkkitehdeista ja arkkitehtuurin naishistoriasta. Materiaali sisältää sanaston sekä kaksi oppikokonaisuutta, joissa aiheita käsitellään arkisto-, kokoelma- ja videohaastattelumateriaalin avulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehtien korkeakoulutasoisen opetuksen lasketaan Suomessa alkaneen vuonna 1872. Koulutuksen vaiheisiin voi tutustua Aalto-yliopiston sivuilla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Oppimateriaalissa käsitellään 1970-luvun arkkitehtuuria ja asuntosuunnittelua. Se sisältää sanaston, kolme aihekokonaisuutta sekä havainnekuvia Touko Nerosen suunnittelemista Vuosaaren terassitaloista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Netta Böök käsittelee tutkimuksessaan arkkitehtuurin näkökulmasta sosialistisen yhteiskunnan rakentamista Kurkijoen taajamassa eli Suomen ajan Lopotissa osana Neuvosto-Karjalaa sen jälkeen, kun Suomi luovutti Kurkijoen kunnan talvisodan ja jatkosodan seurauksena Neuvostoliitolle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miksi, kenelle, milloin? Täällä kerrotaan suunnitteilla olevasta uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta.
Visa mera