Ville Niittynen tarkastelee tutkimuksessaan sitä, millä tavoin Runebergin uskonnolliset näkemykset erosivat pietistien näkemyksistä. Filosofian osalta pääpaino on niissä vaikutteissa, jotka Runeberg sai romantiikan filosofiasta ja hegelismistä. Poliittinen tarkastelunäkökulma sisältää puolestaan herätysliikkeiden sosiologista analysointia, Runebergin omien poliittisten kantojen erittelyä sekä hänen asemaansa säätynsä edustajana ja oman sukupolvensa mielipidevaikuttajana.

Saako uskonto näkyä julkisuudessa? Voiko media päättää, mitkä uskonnot ovat yhteiskunnallisesti sopivia? Ovatko uskonnolliset kohteet nähtävyyksiä vai pyhiä paikkoja, joita tulisi kunnioittaa? Näissä kiistoissa ja keskusteluissa on kyse sekularismista, jota voidaan kutsua myös maallisuudeksi tai tunnustuksettomuudeksi. Timo Kallisen ja Teuvo Laitilan toimittama teos soveltuu kaikille, joita kiinnostaa yhteiskunnan ja uskonnon monimutkainen suhde.