Sivuilla esitellään entisiä ja nykyisiä eteläkarjalaisia kirjailijoita. Ne perustuvat Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kotiseutukokoelmaan, jonka keruualue on nykyinen Etelä-Karjala, Karjalan kannas Kurkijoelta etelään ja Inkerinmaa. Sivut keskittyvät kaunokirjallisuutta julkaisseisiin kirjailijoihin, joilta on otettu mukaan myös muunlainen tuotanto. Nykykirjailijoiden esittelyn lähtökohtana on kunkin kirjailijan kiinnostus tulla esitellyksi Carelica-kirjailijana.
Webbplatsens språk: 
https://www.lappeenranta.fi/fi/kulttuuri-ja-liikunta/kirjasto/aineistot/carelica-kotiseutukokoelma/c...

Visa mera
Tutkimuksen aiheena on, mitä sota on merkinnyt suomalaisille kirjailijoille. Kysymystä selvitetään kaunokirjallisten teosten, kirjailijoiden omaelämäkerrallisten tekstien ja kulttuuriaikakauslehtien kirjallisuusarvostelujen kautta.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9283-9

Visa mera
Eino Leinon Suomalaisia kirjailijoita -teos vuodelta 1909. Sisältää kuvaukset seuraavista kirjailijoista, tuotannosta ja merkityksestä: Elias Lönnrot, A. Oksanen, Aleksis Kivi, Yrjö Koskinen, Kaarlo Bergbom, Suonio, A. Meurman, Pietari Päivärinta, J.H.Erkko, Kaarlo Kramsu, Arvi Jännes, Paavo Cajander, Juho Reijonen, Robert Kiljander, Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Santeri Ivalo (Ingman), Kasimir Leino, Teuvo Pakkala ja liitteen Realismin loppu ja uusromantinen kirjallisuutemme.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000295

Visa mera
Kirjailija Pentti Haanpään tuotantoon ja elämään liittyvää digitoitua aineistoa. Kokoelmassa on kirjailijan muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä sekä novellien ja romaanien käsikirjoituksia. Kokoelma sisältää myös valokuvia sekä Haanpään sukulaisten ja tuttavien haastatteluja.
Webbplatsens språk: 
https://digi.kirjastot.fi/collections/show/362

Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/kullervo/index.html

Visa mera
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Webbplatsens språk: 
https://journal.fi/joutsen-svanen-erikois-special/article/view/99968

Visa mera
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Webbplatsens språk: 
https://finlit.finna.fi/

Visa mera
Kirjassa kuvataan ja arvioidaan V. A. Koskenniemen (1885–1962) kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.54572/ssc.990

Visa mera
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/skst.1493

Visa mera
Pohjoista kirjallisuutta -kokonaisuus sisältää tietoa pohjois-pohjalaisista teoksista ja kirjailijoista sekä kuvausta pohjoisen kirjallisuuselämästä.
Webbplatsens språk: 
https://www.ouka.fi/pohjoista-kirjallisuutta

Visa mera
Jyrki Siukonen tarkastelee kirjassaan Pentti Haanpään varhaisia novelleja, metsätyökämpän kuvauksia ja Neuvostoliittoon pyrkineitä lama-ajan loikkareita. Keskeisenä tutkimuskohteena on Noitaympyrän päähenkilö Pate Teikka.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/tl.300

Visa mera