Sivuilla kerrotaan vuonna 1927 perustetun Kirjallisuudentutkijain Seuran toiminnasta ja historiasta. Seuran julkaisu on kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, jossa ilmestyy tieteellisten artikkeleiden lisäksi esseitä, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluja.
Webbplatsens språk: 
https://www.kirjallisuudentutkimus.fi/

Visa mera
Maailmankirjoissa käsitellään käännöskirjoja, arvioidaan, julkaistaan otteita ja vinkataan tutkimukseen. Kirjoittajat ovat kriitikoita, tutkijoita ja kirjallisuuden opiskelijoita.
Webbplatsens språk: 
http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/

Visa mera
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain sisältää tieteellisiä artikkeleita, tutkimus- ja kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Lehti on vapaasti luettavissa Journal.fi-palvelussa.
Webbplatsens språk: 
https://journal.fi/avain

Visa mera
Sari Kivistö ja Sami Pihlström pohtivat teoksessaan kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia. Kirjan ensimmäisessä osassa painottuvat historialliset näkökulmat kulttuuriseen toiseuteen ja sivistyksen syntyyn. Toisessa osassa keskitytään yksilöllisempiin aiheisiin, kuten suhtautumiseen toisen ihmisen kärsimykseen ja kuolevaisuuteen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.272/

Visa mera
Geneettinen kritiikki tutkii luovia syntyprosesseja analysoimalla käsikirjoituksia ja muita arkistolähteitä. Kirja tarjoaa läpileikkauksen geneettisen kritiikin nykyisistä kansainvälisistä suuntauksista. Se on tarkoitettu kirjallisuudentutkimuksen ja tekstuaalitieteiden tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille kirjailijoiden, kuvittajien ja toimittajien työtavoista kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/sflit.14/

Visa mera
Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee kattavasti kirjallisuudentutkimuksen eri menetelmiä, jotka on jaettu kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Kirja sopii yliopisto-opintoihin, lukiolaisille sekä kaikille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/tl.287

Visa mera
Kirjassa käsitellään nykylukion kirjallisuudenopetuksen lähtökohtia ja käytänteitä, tiedostavan lukemisen mahdollisuuksia ja kokemuksellista lukemista. Artikkelien kirjoittajat esittelevät ajankohtaisia näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Keskeinen argumentti on se, että lukion kirjallisuudenopetus on keskittynyt liikaa tekstianalyyttiseen lähilukemiseen, kun taas kokemuksellisuus ja reflektiivisyys voivat motivoida nuoria lukijoita uudella tavalla.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/tl.288

Visa mera
Pukstaavin sivuilla esitellään kirjallisuuden lajityypit lukusuosituksineen. Oppimateriaali soveltuu yläkouluun ja toiselle asteelle.
Webbplatsens språk: 
https://www.pukstaavi.fi/digisisalto/kirjallisuuden-lajityypit/

Visa mera
Millaista oli Suomen ensimmäisiin romaanikirjailijoihin kuuluneen Charlotta Falkmanin poetiikka? Millaisia vaiheita Minna Canthin tuotannossa on? Entä millä tavoilla ruotsalainen Jonas Hassen Khemiri kuvaa maahanmuuttajayhteisöjä? Teoksessa esitellään kirjailijapoetiikan keskeiset tutkimuslinjat ja analysoidaan useiden kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden poetiikkaa 1800-luvulta 2020-luvulle. Kirjan ovat toimittaneet Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara ja Nanny Jolma.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/skst.1492

Visa mera
Kirjassa esitellään vähälle huomiolle jääneitä historiallisia tekstejä, tekstilajeja ja kirjailijoita. Teoksessa kysytään, miten kirjallisen kentän muutokset, yhteiskuntien kehitys tai historian tapahtumat ovat vaikuttaneet kirjallisuuden säilymiseen tai katoamiseen Kirjan ovat toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/tl.299

Visa mera