Biografier. Memoarer

Fler länkar från menyn Ämnen
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/gottlund/index.html

Visa mera
Arkistoaineistoon perustuva oppimateriaali siitä, miten sota vaikuttaa yksityiseen ihmiseen ja koko yhteiskuntaan. Kirja tarjoaa välineitä lähdekriittiseen tarkasteluun. Se on suunnattu peruskoulun 7.−9. luokille ja lukioon. Kaksikielinen kirja sopii historian ja yhteiskuntaopin, äidinkielen sekä toisen kotimaisen kielen opetukseen.
Webbplatsens språk: 
https://www.1918.finlit.fi/

Visa mera
Biografiakeskus julkaisee suomalaisten ja Suomeen liittyvien (Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisten) merkkihenkilöiden elämäkertoja. Keskuksen sivulta löytyvät Kansallisbiografian lisäksi kokonaisuudet: : Talouselämän vaikuttajat, Henkilökuvat, Kenraalit ja amiraalit, Turun hiippakunnan paimenmuisto, SKS:n jäsenet ja Suomen papisto 1800–1920.
Webbplatsens språk: 
https://www.kansallisbiografia.fi/

Visa mera
Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on lähes 6 500 suomalaista pienoiselämäkertaa tuhannen vuoden ajalta. Tietoihin sisältyvät perhetiedot, tiedot henkilön koulutuksesta ja urasta, teoksista ja tuotannosta sekä julkisista muotokuvista ja muistomerkeistä. Myös lähdekirjallisuutta on koottu elämäkertatietojen päätteeksi.
Webbplatsens språk: 
https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia

Visa mera
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisbiografia.fi/kenraalit

Visa mera
Matti Kurikka (1863–1915) muistetaan erityisesti Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana. Tässä teoksessa tarkastellaan Kurikan kirjallista uraa näytelmäkirjailijana, toimittajana ja kustantajana, hänen poliittista uraansa vuosina 1899–1909 sekä Kurikan utopioita ja niiden toteutusyrityksiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1481/

Visa mera
Ilmestykset olivat keskeinen uskonnollisen kirjallisuuden laji keskiajalla. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset välittyivät Ruotsin valtakuntaan Naantalin luostarissa vaikuttaneen Jöns Budden kääntäminä. Mikko Kauko on suomentanut teoksen. Hän myös kommentoi ilmestysten eri versioiden välisiä eroja, niiden kieltä sekä tekstin historiallista ja teologista kontekstia.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.277/

Visa mera
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema matrikkeli talouselämän vaikuttajista sisältää Ruotsin ja Venäjän vallan ajan neuvosten sekä itsenäisyyden ajan vuorineuvosten pienoiselämäkerrat.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat

Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/ha.154/

Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/paivakirjat/index.html

Visa mera
Johan Knut Harju oli perinteenkerääjä, joka tallensi erityisesti yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden ihmisten elämää ja perinnettä. Sivustolla voi tutustua SKS:n arkistoon tallennettuun aineistoon. Kokoelma sisältää muun muassa omakohtaisia kuvauksia asunnottomuuden kokemisesta ja korvikealkoholista, paikallistarinoita Helsingistä, yömajahaastatteluita, vankila- ja huoltolaperinnettä, lapsuuden, nuoruuden ja sota-ajan muistelua sekä aiheita kuvittavia piirroksia.
Webbplatsens språk: 
https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/harju/index.html

Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.285/

Visa mera