Andra länders litteraturhistoria

Afrikkalaisia kirjoituksia on Ylen luenta- ja keskustelusarja filosofisista, uskonnollisista ja kaunokirjallisista afrikkalaisista kirjoituksista. Sarjassa on kirjoituksia kaikkiaan 20 maasta, ja useimmat niistä on suomennettu ensimmäistä kertaa sarjaa varten. Mukana on mm. luomiskertomuksia, kuolemaa käsitteleviä myyttejä sekä filosofisia ja uskonnollisia runoja. Jaksot sisältävät myös esittelevää ja tulkitsevaa keskustelua. Vakituisena asiantuntijana keskusteluissa on suomentaja Katriina Ranne.

Kirjastoammattilaisten erilaisiin käyttötarkoituksiin tekemiä kirjalistoja lapsille, nuorille ja aikuisille.

Klassikot ja mestarit sisältää oppimismateriaalia taiteen klassikoista, kuvataideteoksista, musiikista ja kirjallisuudesta. Kurssi on poistunut kurssivalikoimasta, mutta materiaalit löytyvät verkosta.

Täällä on luettavissa Suomalais-arabialaisen yhdistyksen Sarabin vuosikirjat, joissa julkaistaan arabimaita ja niiden historiaa, kulttuuria ja nykypäivää käsitteleviä artikkeleita.

Manna Satama on suomentanut toisella vuosisadalla eläneen Lukianoksen Tanssista-tekstin, joka on ainoa antiikista säilynyt tanssia käsittelevä kokonainen teksti. Suomennoksen lisäksi julkaisu sisältää selitysosan sekä tietoa antiikin pantomiimitanssista, tanssiin liittyvästä kreikankielisestä terminologiasta ja tanssijan ammattitaidosta.

Ulla Pielan kirjassa perehdytään ylioppilaiden runonkeruuseen autonomian ajan Suomessa, sen ideologisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin, konkretiaan ja tuloksiin. Kirjassa tarkastellaan runonkerääjien matkakertomuksia ja niiden teemoja, joiden perusteella voi jäljittää kirjoittajien käsityksiä, toiveita ja pelkoja Suomesta ja suomalaisuudesta. Muita kirjan aiheita ovat runonkeruuseen vaikuttaneet autonomian kauden tapahtumat, kansallisuusaate, nuori sivistyneistö, sivistyneistön suhde rahvaaseen sekä toiseuttaminen.

Pia Hounin ja Kalle Knaapin toimittama kirja käsittelee Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnassa 300-luvulta 1400-luvun puoliväliin kirjoitettua kirjallisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä. Teoksen lähtökohta on tehdä luotauksia Bysantin kirjallisuuteen, ja sitä kautta esitellä erityisesti, mitä suomalaisessa bysanttilaisen kirjallisuuden tutkimuksen maailmassa nykyisin tapahtuu sekä millaisista näkökulmista ja millaisin metodein bysanttilaiskauden aineistoja lähestytään.