Kokoelma latinankielisiä rukouksia, joista useat on sävelletty myös virsiksi tai kuuluisiksi hengellisiksi lauluiksi, mm. Ave Maria, Ave maris stella, Ave mater dolorosa, Ave verum corpus, Dies irae, Panis angelicus, Te deum.

Pia Hounin ja Kalle Knaapin toimittama kirja käsittelee Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnassa 300-luvulta 1400-luvun puoliväliin kirjoitettua kirjallisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä. Teoksen lähtökohta on tehdä luotauksia Bysantin kirjallisuuteen, ja sitä kautta esitellä erityisesti, mitä suomalaisessa bysanttilaisen kirjallisuuden tutkimuksen maailmassa nykyisin tapahtuu sekä millaisista näkökulmista ja millaisin metodein bysanttilaiskauden aineistoja lähestytään.

Ulla Pielan kirjassa perehdytään ylioppilaiden runonkeruuseen autonomian ajan Suomessa, sen ideologisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin, konkretiaan ja tuloksiin. Kirjassa tarkastellaan runonkerääjien matkakertomuksia ja niiden teemoja, joiden perusteella voi jäljittää kirjoittajien käsityksiä, toiveita ja pelkoja Suomesta ja suomalaisuudesta. Muita kirjan aiheita ovat runonkeruuseen vaikuttaneet autonomian kauden tapahtumat, kansallisuusaate, nuori sivistyneistö, sivistyneistön suhde rahvaaseen sekä toiseuttaminen.

Ida Henritiuksen, Olli Löytyn ja Anne Mäntysen toimittamassa kirjassa tarkastellaan tietokirjallisuuden monipuolista kenttää. Kirjassa pohditaan muun muassa, miten kokemus- ja tutkimustieto asemoituvat eri kirjallisuudenlajeissa ja miten lajien rajoista neuvotellaan. Kirja sopii tietokirjallisuuden tutkimuksen oppikirjaksi ja siitä on hyötyä myös opettajille, kirjailijoille, kirja-alan toimijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.