Autonomins tid och självständighetsprocessen
Fler länkar från menyn Ämnen
29 träffar. Visar 1 - 29 träffar.
Tyvärr hittades inga svenskspråkiga länkar. Motsvarande finska länkar nedan.
Fakta om Borgå lantdag (25.3.-19.7.1809), Kejsar Alexander I:s tal vid lantdagens öppnande den 28 mars 1809 samt tal vid lantdagens avslutande, i.o.m. vilket Finland ansetts blivit "upphöjt bland nationernas antal". Innehåller också en litteraturförteckning.
Visa mera
Pulikation som handlar om folkstyres historiska rötter i Finland, och hur detta styre utvecklats till sin nuvarande form.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Webbutställningen Det ryska Sveaborg presenterar Sveaborgs historia under den ryska tiden 1808-1918. I utställningen får man veta bl.a. om Sveaborgs militära betydelse, teknikens utveckling, moderniseringar inom byggandet och kasernens vardag.
Visa mera
Tietopaketin avulla voi tutustua vuoden 1917 käänteisiin valtiopäivien näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikel om Finland under första världskriget.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Webbplatsen beskriver händelser som ledde till Finlands självständighet och presenterar framstående personer som har spelat en central roll för Finlands självständighet och den finländska kulturen.
Visa mera
Siirtolaisuusinstituutin arkiston aineistot Finnassa käsittävät kirjeitä ja valokuvia, jotka liittyvät suomalaisten maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuuteen 1800- ja 1900-luvuilla. Aineistoja on esimerkiksi Australiasta, Brasiliasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Visa mera
Det historiska infopaketet Riksdagen och självständigheten 1917 presenterar händelserna under det dramatiska året sett ur lantdagens synvinkel. Via infopaketets länkar kan läsaren bekanta sig med den debatt som fördes i lantdagen 1917 om självständighetsfrågan samt med en del av de centrala självständighetshandlingarna.
Visa mera
Eduskunnan satavuotisjuhlan kunniaksi julkaisema esite kertoo Suomen itsenäistymisprosessin etenemisestä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Johan Vilhelm Snellmanin kootut teokset. Koottujen teosten yhteydessä on kuvausta J. V. Snellmanista ja hänen toimistaan eri aikoina, kronologia sekä kuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lisensiaatintutkimus kuvaa työväenliikkeen syntyä ja leviämistä Suomessa 1900-luvun alun maaseudulla ja siitä, miten yksilön aktiivisuus saattoi vaikuttaa liikeen ja aatteen kehitykseen. Lähtökohtana on suutari Vihtori Lindholmin toiminta ja sen vaikutus Urjalassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pirita Frigren tarkastelee tutkimuksessaan sitä, minkälainen oli merimiesten vaimojen sosiaalinen
ja taloudellinen asema 1800-luvun alkupuolen ja puolivälin kaupunkiyhteisössä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Boken behandlar den allmänbildande undervisningens historia i Åbo från 1872 till 2014. Den berättar om skolundervisningens praktiker, hur de påverkades av maktskiftena i vårt land och hurdant läromaterial användes genom tiderna.
Visa mera
Elias Lönnrotin ensimmäisen kerran vuonna 1839 ilmestynyt lääkärikirja esittelee tavallisimpia tauteja ja niiden hoitoa ja antaa terveen elämän ohjeita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen juttusarja kertoo tapahtumista ja ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa Suomen itsenäistymisen alkuajoilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ville Kajanteen tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, jonka tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansainvälinen kulttuuriadressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vuonna 1961 julkaistu väitöskirja on kattava kuvaus Suomen torpparilaitoksen toiminnasta, kehityksestä ja lakkauttamisesta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuille on koottu koko Suomenlinnan historia aikakausittain, tiedot saaren museoista, ravintoloista ja muista palveluista sekä siellä toimivista organisaatioista. Opaskarttaan on koottu suosituimmat kohteet.
Visa mera
Vuonna 1899 kerättiin helmikuun manifestia vastustavaan suureen adressiin yli puoli miljoonaa nimeä. Pitäjittäin ja kaupungittain valittu lähetystö lähti viemään adressia suuriruhtinaalle. Lähetystön jäsenistä julkaistiin kuvasto, jonka Ulrika Juselius on digitoinut. Kuvasto on pdf-muodossa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivustolla kuvataan Suomen itsenäisyysvaiheen tapahtumia ja keskeisiä merkkihenkilöitä. Kronologia esittelee itsenäistymiskehityksen kannalta tärkeitä päivämääriä sekä muita merkittäviä tapahtumia. Pienoiselämäkerrat kertovat politiikan, talouden, median, sivistyksen, puolustuslaitoksen ja urheilun aloilla toimineista henkilöistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa seurataan suomalaisen kansanedustaja Alma Jokisen tietä Tampereelta puoluevaikuttajaksi ja kansanedustajaksi ja kansalaissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle pakolaiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos käsittelee Turun kaupungin yleissivistävän koulutuksen historiaa vuodesta 1872 vuoteen 2014. Siinä käydään läpi varhaisen koulun opetusta, vallanvaihtojen vaikutusta siihen ja sen vaatimuksiin sekä käytössä olleita oppimateriaaleja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elävässä arkistossa voi kuunnella historiantutkija Tauno Kuusimäen laatimia haastatteluja, joissa jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915-1916 lähteneet miehet kertovat vaiheistaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelissa tutkitaan vanhan Viipurin hiippakunnan kirjakokoelmia, niiden alkuperää ja kohtaloa ja kirjahistoriaan tiivisti limittyviä kirjastojen historiaa ja koulutuksen historiaa. Artikkeli on julkaistu teoksessa Kirkkohistorian alueilla (Toim. Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen. SKHST 217). Helsinki: SKHS, 2011.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua Suomenlinnan historian venäläiseen aikakauteen. Sveaborgiksi nimetty linnoitus siirtyi Venäjän keisarikunnalle vuonna 1908. Venäläinen aika linnoituksessa kesti vuoteen 1918 saakka. Näyttely kertoo mm. Viaporin sotilaallisesta merkityksestä, tekniikan kehityksestä, rakentamisen uudistuksista ja kasarmin arjesta.
Visa mera
Venäläisen sotaväen jäljiltä Suomeen jääneitä arkistoaineistoja, kuten sotilasasiakirjoja, piirustuksia ja karttoja. Osa aineistosta löytyy Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta digitoidussa muodossa, osasta löytyy vain kuvailutiedot.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen palkitussa televisiosarjassa syvennytään Ruotsin vallan ajan merkitykseen Suomen kehitykselle.
Webbplatsens språk:
Visa mera