Självständighetstiden

Fler länkar från menyn Ämnen
109 träffar. Visar 91 - 109 träffar.
Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Webbplatsens språk: 
https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/

Visa mera
Vuosina 1914-22 sotaoloissa kuolleiden henkilötietoja voi hakea mm. nimen, kuolintavan ja ideologian mukaan. Tietokanta on osa Valtioneuvoston sotasurmaprojektia.
Webbplatsens språk: 
https://sotasurmat.narc.fi/fi/

Visa mera
Vapaussodan kuulustelupöytäkirjat -aineisto sisältää noin 6000 viittausta Vapaussodan arkistossa oleviin kuulustelupöytäkirjoihin. Aineistoon voi tehdä hakuja mm. nimen, iän ja kotipaikan perusteella.
Webbplatsens språk: 
https://zenodo.org/record/6983090#.Y0AmtaSU80F

Visa mera
Artikkeli geologi Matti Sauramon tutkimusretkestä Itä-Karjalan Äänislinnaan asemasotavaiheessa vuonna 1942 kertoo kiinnostavasti sekä alueesta että sota-ajasta. Sen aineistona ovat Sauramon omat muistiinpanot retkestä. Artikkeli löytyy Geologi-lehdestä 64 (2012).
Webbplatsens språk: 
https://www.geologinenseura.fi/fi/geologi-lehti/2-2012

Visa mera
Forum Marinumin verkkonäyttely esittelee Suomen Rannikkotykistön historiaa aikajanalla sekä kaikki vuosina 1918 -1998 toimineet rannikkolinnakkeet ja muut merkittävät kohteet. Joukko-osastot esitellään vuoden 1998 tilanteen mukaan, jolloin Rannikkotykistö yhdistettiin Merivoimiin. Linnake-elämään voi tutustua Perinnetuvassa, jonne on koottu asukkaiden muistoja ja ajankuvia.
Webbplatsens språk: 
https://rannikkotykistomuseo.fi/

Visa mera
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Webbplatsens språk: 
https://mikkeli.fi/palvelut/kulttuuri-ja-kirjasto/mikkelin-kaupungin-museot/paamajamuseo/

Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk: 
http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/

Visa mera
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Webbplatsens språk: 
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=841

Visa mera
Täällä voi syventyä sisällissodan tapahtumiin Tampereella 3D-mallinnettujen virtuaalikokemusten, pelillisyyden, artikkeleiden, kuvien ja videoiden välityksellä. Myös Vapriikissa 15 vuoden ajan esillä ollut Tampere 1918 -näyttely on nähtävissä digitaalisena 360°-kuvattuna versiona. Suomeksi ja englanniksi julkaistut sisällöt on suunnattu niin sisällissodasta tietoa etsiville koululaisille kuin muillekin vuoden 1918 tapahtumista kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://tampere1918.fi/

Visa mera
Kansallisarkiston selvitys Lahden vankileirin toiminnasta ja vankien kuolleisuudesta Lahdessa vuonna 1918. Selvityksessä on käyty läpi kirkonkirjoja, valtiorikosoikeuksien ja Suomen sotaväen arkistoaineistoja sekä useita muita asiakirjakokonaisuuksia.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisarkisto.fi/documents/141232930/153230445/Hennala_TAITTO_sivuittain.pdf/014a893d-030...

Visa mera
Täällä voi kuunnella radiosarjaa, jossa on haastateltu vuonna 1944 Kannaksen ratkaisutaistelussa mukana olleita miehiä. Heitä haastatteli Martti Pohjakallio vuonna 1966. Kirjailija Paavo Rintala kokosi haastattelujen pohjalta kirjan Sotilaiden äänet sekä samalla nimellä kulkevan radiosarjan.
Webbplatsens språk: 
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2258806

Visa mera
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Webbplatsens språk: 
https://sotamuistot.arkisto.fi/fi/

Visa mera
Opinnäytteessä käsitellään Suomen sodissa 1939-1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asemaa.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisarkisto.fi/documents/141232930/153230445/Pro_gradu_Mustajoki.pdf/7187c502-5fcd-51d1...

Visa mera
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/skst.1488/

Visa mera
Tutkimuksessa Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa : ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948, osa II analysoidaan neuvostosotavankien ja suomalaisten naisten lasten sekä saksalaisten sotilaiden ja neuvostosotavankien lasten kohtaloita. Lisäksi tutkitaan Saksaan lähteneiden suomalaisten naisten kokemuksia, saksalaisten sotilaiden lapsia Norjassa, Tanskassa, Itävallassa ja Puolassa sekä suomalaissotilaiden lapsia Itä-Karjalassa ja neuvosto-Karjalassa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of Foreign Soldiersin Finland, Norway, Denmark, Austria, Poland and Occupied Soviet Karelia Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948. Volume II,
Webbplatsens språk: 
https://kansallisarkisto.fi/-/ulkomaalaisten-sotilaiden-lapset-suomessa-1940-1948.-osa-ii

Visa mera
Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten sotilaiden sijoittumista Suomessa, heidän suhteitaan paikallisiin naisiin sekä lasten syntyvyyttä. Lisäksi analysoidaan lasten asemaa sodan aikana ja sen jälkeen sekä suhtautumista suomalaisten naisten seurusteluun ulkomaalaisten sotilaiden kanssa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of German Soldiers : Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisarkisto.fi/-/saksalaisten-sotilaiden-lapset.-ulkomaalaisten-sotilaiden-lapset-suome...

Visa mera
Urho Kekkosen arkiston laajuus on noin 350 hyllymetriä: asiakirjoja, valokuvakokoelma, elokuvia ja ääninauhoja. Arkisto säilyttää Urho Kekkosen asiakirjojen lisäksi noin 70 Kekkosen lähipiirin, työtovereiden, ystävien ja aikalaisten poliitikkojen yksityisarkistoa. Sivulta löytyvät arkiston palvelut ja yhteystiedot, aineistojen kuvaus sekä ajankohtaisasioita.
Webbplatsens språk: 
http://www.ukk-arkisto.fi/

Visa mera

Sidor