Finska och finlandssvenska litteraturens historia
Fler länkar från menyn Ämnen
140 träffar. Visar 121 - 140 träffar.
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven digitaalisessa arkistossa voi tutustua Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa säilytettäviin käsikirjoituksiin, kirjeisiin, piirustuksiin ja painotuotteisiin. Sivuilla on tietoa Kiven elämästä ja tuotannosta. Aleksis Kivi ja SKS –aikajana esittelee kansalliskirjailijan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhtymäkohtia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n blogissa julkaistaan SKS:n piirissä toimivien tutkijoiden kirjoituksia kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi katsoa Kirjastokaistan ohjelmia, joissa esiintyy satoja kirjailijoita. Mukana on myös kääntäjiä ja kuvittajia sekä eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sarianna Kankkunen käsittelee kirjassaan koettuja tiloja kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Kirja on ensimmäinen tutkimus Maarit Verrosesta, jonka tuotanto ulottuu neljälle vuosikymmenelle ja useisiin eri genreihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietokannassa on tiedot suomalaisen (suomen- ja saamenkielisen sekä suomenruotsalaisen) kaunokirjallisuuden, kansanrunouden, lastenkirjallisuuden ja yleisen tietokirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Käännöksiä voidaan hakea tekijän suku- tai etunimen, alkuteoksen, kääntäjän, käännöksen kielen, teoksen genren tai julkaisuvuoden mukaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Nelimarkan sivuilla kerrotaan taiteilijan monipuolisesta tuotannosta ja näyttelyistä, joissa hänen töihinsä voi tutustua. Mukana mm. CV, yhteystietoja ja galleriasivut.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päätalo-instituutti on Taivalkoskella toimiva Kalle Päätalon kirjoittajaperinnettä edistävä ja ylläpitävä yhteisö, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää ja kannustaa kirjoittamisharrastusta sen eri muodoissa. Sivulla on tietoa mm. Kalle Päätalon elämästä ja tuotannosta, instituutin järjestämästä koulutuksesta sekä Napero-Finlandia satukilpailuista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pohjoista kirjallisuutta -kokonaisuus sisältää tietoa pohjois-pohjalaisista teoksista ja kirjailijoista sekä kuvausta pohjoisen kirjallisuuselämästä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla esitellään kuvin ja tekstein vuonna 1890 valmistuneen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon vaiheita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jyrki Siukonen tarkastelee kirjassaan Pentti Haanpään varhaisia novelleja, metsätyökämpän kuvauksia ja Neuvostoliittoon pyrkineitä lama-ajan loikkareita. Keskeisenä tutkimuskohteena on Noitaympyrän päähenkilö Pate Teikka.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aineisto koostuu Vaasan kaupunginkirjaston omistuksessa olleista Eino Leinon ja hänen lähipiirinsä kirjeistä ja muita asiakirjoista. Niiden joukossa on Leinon kirjoituksia ja runoja sekä muiden muassa Werner Söderströmin ja Otavan Alvar Renqvistin kirjeet, joissa he torjuvat tarjouksen kustantaa Leinon runoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkko-oppaissa esitellään tiedonlähteitä, annetaan vinkkejä tiedonhankintaan ja kerrotaan SKS:n kirjaston aineistoista ja palveluista. Oppaiden aiheina ovat tiedonhaun perusteet, folkloristiikka, kirjallisuudentutkimus sekä kotimainen kaunokirjallisuus. Osa oppaiden tiedonlähteistä on kaikille avoimia, osa käytettävissä SKS:n asiakasverkossa.
Visa mera
Jani Tanskanen on tutkinut kulttuurin diagnostisoitumista eli ilmiötä, jossa psykiatriset ja neuropsykiatriset diagnoosit ovat siirtyneet lääketieteen kentiltä osaksi muuta kulttuuria. Analyysin kohteina ovat Ilkka Malmbergin teos Seitsemän miestä sekä Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teemakooste Kielikello-lehden ja Kotuksen muiden julkaisujen Aleksis Kivi -kirjoituksista.
Webbplatsens språk:
Visa mera