64 osumaa haulle. Näytetään 1 - 30 tulosta.
Tutkimuksessa on selvitetty 1850-luvulta lähtien sukunimilain voimaan tuloon mennessä 1921 Länsi-Suomessa otettujen sukunimien nimeämisperusteita ja motiiveja. Tänä ajanjaksona tavallisen kansan nimijärjestelmä muuttui niin, että sukunimettömille joko annettiin sukunimi tai he ottivat sen itse.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
40 venäläistä maalausta esittelee maalauksia 1800-1900 -luvuilta taidesuuntien ja ajanjaksojen mukaan jaoteltuina. Myös taitelijat on esitelty.
Näytä enemmän
Gallen-Kallelan museon aikajana Tarvaspään mestarin elämän taitekohdista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Helsingin yliopiston museologian oppiaineen ryhmätyönä toteutetut sivut esittelevät Albert Edelfeltin taidetta. Sivuilla on tehtäviä kuvataiteen ja historian opetukseen sekä tietoa ateljeemuseon toiminnasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Näytä enemmän
Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle. Näyttely on tarkoitettu erityisesti koulujen käyttöön.
Näytä enemmän
Kirja kertoo koloratuurisopraano Alma Fohströmistä, joka oli yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimpia oopperalaulajattaria. Fohström esiintyi Euroopan lisäksi Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Hän oli ensimmäinen suomalainen primadonna, joka lauloi New Yorkin Metropolitanissa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi on tutkinut, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin Lapissa 1800-luvulta nykypäivään.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
John Deweyn filosofiaan ja tutkimukseen keskittyneet verkkosivut. Sivuilta löytyy Deweyn elämäkerta, tutkimuskeskuksen julkaisut ja linkkejä muille Dewey:a käsitteleville sivuille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Selkeää ja perusteellista tietoa Charles Dickensin elämästä ja tuotannosta, linkkejä myös muille Dickens-sivuille ja mahdollisuus esittää kirjailijaa koskevia kysymyksiä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sami Pihlströmin kuunneltava esitys Totuus, todellisuus ja toiminta käsittelee Charles S. Pierceä, William Jamesia, heidän filosofiaansa sekä heidän välistään suhdetta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Daguerreotypia on varhainen valokuvausmenetelmä, joka sai nimensä Louis-Jacques-Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-hanke kerää, säilyttää ja jakaa tietoa eurooppalaisista daguerrotyypeistä. Mukana on myös Suomen valokuvataiteen museo.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi perehtyä 1700- ja 1800-lukujen englantilaiseen kirjallisuuteen. Palvelu tarjoaa monipuolista tietoa romantiikan ja viktoriaanisen ajan kirjailijoista ja heidän teoksistaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Näytä enemmän
Täällä voi perehtyä Euroopan teollisuusperintöön. Sivustolla on tietoa 47 maasta, museokohteita, teemareittejä, tietoa teollisuudenaloittain sekä lähes 200 pienoiselämäkertaa.
Näytä enemmän
Sari Haavisto käsittelee väitöskirjassaan markkinoinnin historiaa ja kehitystä sekä alan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Amerikalaisen Hegel Society:n kotisivu, jolla esitellään yhdistyksen toimintaa. Sivuilta löytyy monipuolinen linkkihakemisto Hegelin teoksiin ja Hegel-tutkimukseen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Näytä enemmän
Helsinkiläisiä porrashuoneita -sivusto esittelee Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Ullanlinnan ja Katajanokan asuinkerrostalojen porrastiloja. Perustietojen, kuten käyttöönottovuoden ja suunnittelijan lisäksi löytyy rakenteisiin, sisustukseen ja säilyneisyyteen liittyviä tietoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Suomen ja Venäjän välille vuonna 1870, kun Riihimäen ja Pietarin välinen rata otettiin käyttöön. Aikajana ja monipuoliset artikkelit esittelevät Pietarin radan vaiheita näihin päiviin asti. Mukana on myös paikkakuntien tarinoita.
Näytä enemmän
Historialliset reseptit -sivusto sisältää kuusi reseptikokoelmaa 1700- ja 1800-luvuilta. Tarjolla on ohjeita niin ruoanlaittoon kuin kodinhoitoonkin. Käsikirjoitukset ovat peräisin mm. Louhisaaren, Herttoniemen ja Stensbölen kartanosta. Palvelussa on laaja aihehakemisto, josta voi etsiä ohjeita tietyn ainesosan mukaan. Sivustolla on Märtha Norrbackin artikkeli, jossa suomalaiset ruokaperinteet, kotitalouskirjat ja reseptit asetetaan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen historialliseen kontekstiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivustolla julkaistaan Kansallisgallerian kokoelmista Hugo Simbergin ottamien valokuvien negatiiveja, Simbergin lähettämiä kirjeitä, luonnoksia sekä aineistojen luettelointitietoja.
Näytä enemmän
Valokuvataiteen museon artikkeli valokuvaaja, tietokirjailija ja tomittaja I. K. Inhasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Vuonna 2006 Etelä-Karjalan taidemuseossa oli esillä Ilja Repinin taidetta esittelevä näyttely. Verkkoaineisto sisältää taiteilijan elämäkertatietoja, Repin ja Suomi -artikkelin, Penaty-huvilaa esittelevän osion sekä Repinin taidetta käsitteleviä seminaarivideoita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tietokanta sisältää useita sähköiseen muotoon siirrettyjä englantilaisia sanomalehtiä 1700- ja 1800-luvuilta. Lehdet ovat luettavissa alkuperäisessä kieliasussaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä esitellään Kasimir Leinon elämää ja vaikutusta suomalaisessa kulttuurielämässä. Sivuilla on tietoa Kasimir Leinon tuotannosta sekä runohakemisto. Tänne on koottu myös lähdekirjallisuutta Leinosta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Osuuskunta Poesian sivuilla on vapaasti luettavissa saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763–1810) kirja matkalta, jonka hän teki suureksi osaksi kävellen. Kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältävä Kesä 1805 on ensimmäinen Seumelta suomennettu teos.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän