136 osumaa haulle. Näytetään 61 - 90 tulosta.
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa esitellään humanistisessa kulttuurien tutkimuksessa yleisesti käytössä olevia työvälineitä ja tiedon tuottamisen tapoja sekä käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheet.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Matti Kurikka (1863–1915) muistetaan erityisesti Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana. Tässä teoksessa tarkastellaan Kurikan kirjallista uraa näytelmäkirjailijana, toimittajana ja kustantajana, hänen poliittista uraansa vuosina 1899–1909 sekä Kurikan utopioita ja niiden toteutusyrityksiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tapio Nykänen tarkastelee kirjassaan muun muassa sitä, millaisia identifikaatioita 2020-luvun lappilaisessa Lapissa esiintyy ja mikä niiden suhde on Lappiin ympäristönä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS:n verkkonäyttelyssä on esittelyssä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ja Täällä pohjantähden alla -romaanien käännökset ja niiden vastaanotto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS on julkaissut Elias Lönnrotin Kalevala-käsikirjoituksia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Näytä enemmän
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Soile Veijolan toimittama teos tarjoaa matkailulle keinoja oikeuttaa ja luoda itsensä uudelleen ympäristökriisiä läpikäyvässä maailmassa, jossa myös matkailun ehdot ovat muuttuneet. Kirja on suunnattu kaikille tulevaisuuden matkailun ja hyvinvoinnin rakentamisesta kiinnostuneille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Matkalla Kalevalaan esittelee Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin elämää, työtapoja ja periaatteita, joilla kansalliseepos koottiin. Sivustolla kerrotaan, miten nouseva kansallisuusaate ja eurooppalaiset virtaukset vaikuttivat Kalevalaan ja miten Kalevala näkyy nykyajassa. Matkalla Kalevalaan sisältää eritasoisille oppijoille suunnattuja tehtäviä. Se käy tietolähteeksi kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirja tutustuttaa lapsuuden historian keskeisiin tutkimustraditioihin, aineistoihin sekä menetelmiin, joiden avulla menneisyyden lapsuutta eri tieteenaloilla tutkitaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Näytä enemmän
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kansallisbiografian artikkeli kirjailija Minna Canthista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Johanna Isosävi tarkastelee kirjassaan kohteliaisuuden historiaa ja teoriaa sekä suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kari Tarkiaisen historiateos käsittelee ajanjaksoa, joka alkaa vuodesta 1478, jolloin Novgorodin valtio joutui Moskovan valtaan, ja päättyy Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Verkkonäyttely esittelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinne- ja muistitietokeruun vaiheita. Näyttelyssä valotetaan keruuvastauksen matkaa valmiiseen antologiaan ja luodaan katsaus keruista toimitettuihin antologioihin. Lisäksi kurkistetaan SKS:n muistitietokeruiden hyödyntämiseen tutkimuskirjallisuudessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa esitellään muistitietotutkimuksen kehitystä sekä käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja aineistotyyppejä, joiden avulla muistitietoa tutkitaan ja tuotetaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Miten Neuvostoliittoa on muisteltu eri aikoina ja millaisena se on näyttäytynyt erilaisissa kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa ja mediassa? Kirja käsittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä muistoja, käsityksiä ja mielikuvia. Teoksen kirjoittajat ovat historian, kirjallisuuden, venäjän kielen ja kulttuurin sekä taiteen tutkijoita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran eri osoitteissa sijainneet varastokokoelmat siirrettiin yksiin tiloihin vuonna 2022. Verkkonäyttelyssä kerrotaan, minkälaisia kokoelmanhoidollisia toimenpiteitä muuttoprojekti sisälsi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ilmestykset olivat keskeinen uskonnollisen kirjallisuuden laji keskiajalla. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset välittyivät Ruotsin valtakuntaan Naantalin luostarissa vaikuttaneen Jöns Budden kääntäminä. Mikko Kauko on suomentanut teoksen. Hän myös kommentoi ilmestysten eri versioiden välisiä eroja, niiden kieltä sekä tekstin historiallista ja teologista kontekstia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
J.L. Runebergin elämäkerta ja tuotanto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirja tarjoaa näkymiä folkloristiikan ja lähialojen tutkimukseen suullisen runon, suullisen ja kirjallisen rajapinnan sekä poetiikan näkökulmista. Kirjassa käsitellään mm. kalevalamittaista runoa, rekilaulua ja siperialaista myyttiepiikkaa sekä kirkonkelloihin valettua runoutta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sirkka Paikkalan vuonna 2004 ilmestyneessä väitöskirjassa kerrotaan seikkaperäisesti, miten moderni sukunimikäsitys ja yhtäläinen nimikäytäntö kehittyivät ja ketkä niitä olivat kehittämässä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän