22 osumaa haulle. Näytetään 1 - 22 tulosta.
Hilda Tolonen on tutkinut opinnäytteessään sitä, miten sodan sukupuolittuneisuus ja naiskuva näkyvät ja
rakentuvat lukion oppikirjoissa 1980-luvulta 2010-luvulle. Tarkastelussa on ollut yhteensä 17 oppikirjaa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Seppo Eskola käsittelee tutkimuksessaan verohallinnon kirjanpitoa Ruotsissa 1500-luvun puolivälissä. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka kirjanpidon prosessi toimi ja millaisia kirjanpitoaineistoja tuotettiin. Empiirisesti tutkimus keskittyy Lounais-Suomessa sijaitsevaan Juhana III herttuakuntaan.
Näytä enemmän
Tutkimushanke selvittää, kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. Mukana on politiikan, psykologian, sosiaalipolitiikan, sosiologian, taloustieteen ja viestinnän tutkijoita. Sivuilla voi lukea hankkeen julkaisuja.
Näytä enemmän
Biografiasampo tarjoaa mahdollisuuden tutkia suomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertoja eri näkökulmista, henkilön, paikan ja henkilön verkostojen suhteen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Jennifer De Paola on selvittänyt, millaisia käsityksiä onnellisuudesta muodostetaan digitaalisen median areenoilla. Tutkimuksessa on analysoitu mm. lainauksia, sananlaskuja ja aforismeja, jotka kiertävät Instagramissa ja Facebookissa meemien muodossa. Tutkimuksessa on myös selvitetty, miten suomalaiset verkkouutiset ja niiden lukijat ovat ottaneet vastaan YK:n Onnellisuusraportin tuloksia.
Näytä enemmän
Heidi Huilla on tarkastellut tutkimuksessaan kaupunkisegregaatiota, huono-osaisuutta ja kouluja Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten koulut kohtaavat huono-osaisuutta ja millaisia haasteita siihen liittyy. Tutkimusaineisto on tuotettu kolmella pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla alakoululla 2010-luvun puolivälissä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Löytösampo sisältää tietoa kansalaisten tekemistä arkeologisista löydöistä, kuten rahoista, astioista ja aseista. Hakutuloksia voi selata ja visualisoida monin eri tavoin. Tarjolla on Museoviraston ohjeita ja oppaita arkeologian harrastajille.
Näytä enemmän
MuseoSuomessa voi etsiä Suomen museoiden kokoelmien esineistöä sekä kuvauksia kokoemista ja esineistä. Haun voi tehdä useammasta eri näkökulmasta näkymähaun, käsitehaun tai semanttisen samoilun avulla.
Näytä enemmän
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Nimisamposta voi tutkia paikannimistöä Suomessa. Aineistona palvelussa on Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkisto ja Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisteri.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kari Laitinen on tutkinut kustavilaisen ajan sotilasmusiikkitoimintaa ja sen vaikutusta Suomen musiikkielämään. Kirjasta selviää, miksi ja miten rykmentit alkoivat perustaa sotilassoittokuntia, keitä sotilassoittajat olivat, kuinka heidän koulutuksensa oli järjestetty ja minkälainen heidän työnkuvansa oli. Lisäksi luodaan katsaus soittajien käyttämiin instrumentteihin ja esitettyyn ohjelmistoon.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkielma käsittelee jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria taidehistorian kirjoituksen
valossa. Siinä valotetaan aikakauden arkkitehtuurikäsitteitä sekä käsittelyä taidehistoriassa. Tutkielmasta löytyy taidehistorian analyysin lomasta tietoja ajan arkkitehdeistä ja heidän tuotannostaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Mikko Virta tarkastelee tutkimuksessaan Urho Kekkosen ja johtavien länsivaltojen, eli Britannian ja Yhdysvaltojen, suhteita toisen maailmansodan jälkeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Esko Linnakankaan ja Kalle Isotalon kirjassa selvitetään, millaisia vaikutuksia sodilla ja muilla poikkeusoloilla on ollut ja on yhä verojärjestelmäämme. Tutkimus alkaa Ruotsin vallan ajasta ja jatkuu vuoteen 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Työssä analysoidaan, miten yleistä sotilaskarkuruus oli Suomen sodassa ja voidaanko karkuruudesta löytää erityispiirteitä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Olli Hokkasen tarkastelee tutkimuksessaan suomalaista kaupunkipolitiikkaa ja sen kehitystä varhaisesta aluepolitiikasta nykyaikaan. Tutkimuksen pääasiallisen aineiston muodostavat 69 asiantuntijahaastattelua.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kristian Keskitalo on tutkinut väitöskirjassaan sitä, miksi rahan sääntely ja käsitys oikeudellisesta rahasta on muuttunut sekä mitä rahalla on oikeudessa tarkoitettu kunakin ajanjaksona aina markan antamisesta (1860) alkaen. Yksi tutkimuksen keskeisistä tavoitteista on esittää, voiko virtuaalivaluutta olla rahaa Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Maija Koskisen tutkimus käsittelee Helsingin Taidehallin merkitystä suomalaisen taiteen kehitykselle ja taidekentän toiminnalle sen ensimmäisen intendentin Bertel Hintzen toimikaudella.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tiina Aallon tutkimus ukko-sanan sisältävistä paikannimistä. Aalto on selvittänyt muun muassa ukko-paikkojen ominaisia topografisia piirteitä ja pohtinut niiden osuutta nimeämisperusteisiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Avoin verkkokurssi kaikille suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kiinnostuneille. Kurssilla tutustutaan suomalaisen koulutusjärjestelmän periaatteisiin sekä tämänhetkisiin kehityssuuntiin. Kurssille osallistuminen edellyttää kirjautumista, mutta osallistujan ei tarvitse olla Helsingin yliopiston opiskelija.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Fred Karlssonin alun perin vuonna 1997 julkaistu teos kuvaa yleisen kielitieteen kehitystä Suomessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän