Autonomian aika ja itsenäistyminen
Enemmän linkkejä Aiheet-valikosta
23 osumaa haulle. Näytetään 1 - 23 tulosta.
Ylen palkitussa televisiosarjassa syvennytään Ruotsin vallan ajan merkitykseen Suomen kehitykselle.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Venäläisen sotaväen jäljiltä Suomeen jääneitä arkistoaineistoja, kuten sotilasasiakirjoja, piirustuksia ja karttoja. Osa aineistosta löytyy Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta digitoidussa muodossa, osasta löytyy vain kuvailutiedot.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi tutustua Suomenlinnan historian venäläiseen aikakauteen. Sveaborgiksi nimetty linnoitus siirtyi Venäjän keisarikunnalle vuonna 1908. Venäläinen aika linnoituksessa kesti vuoteen 1918 saakka. Näyttely kertoo mm. Viaporin sotilaallisesta merkityksestä, tekniikan kehityksestä, rakentamisen uudistuksista ja kasarmin arjesta.
Näytä enemmän
Artikkelissa tutkitaan vanhan Viipurin hiippakunnan kirjakokoelmia, niiden alkuperää ja kohtaloa ja kirjahistoriaan tiivisti limittyviä kirjastojen historiaa ja koulutuksen historiaa. Artikkeli on julkaistu teoksessa Kirkkohistorian alueilla (Toim. Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen. SKHST 217). Helsinki: SKHS, 2011.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Elävässä arkistossa voi kuunnella historiantutkija Tauno Kuusimäen laatimia haastatteluja, joissa jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915-1916 lähteneet miehet kertovat vaiheistaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Teos käsittelee Turun kaupungin yleissivistävän koulutuksen historiaa vuodesta 1872 vuoteen 2014. Siinä käydään läpi varhaisen koulun opetusta, vallanvaihtojen vaikutusta siihen ja sen vaatimuksiin sekä käytössä olleita oppimateriaaleja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pro gradu -tutkielmassa seurataan suomalaisen kansanedustaja Alma Jokisen tietä Tampereelta puoluevaikuttajaksi ja kansanedustajaksi ja kansalaissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle pakolaiseksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivustolla kuvataan Suomen itsenäisyysvaiheen tapahtumia ja keskeisiä merkkihenkilöitä. Kronologia esittelee itsenäistymiskehityksen kannalta tärkeitä päivämääriä sekä muita merkittäviä tapahtumia. Pienoiselämäkerrat kertovat politiikan, talouden, median, sivistyksen, puolustuslaitoksen ja urheilun aloilla toimineista henkilöistä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Vuonna 1899 kerättiin helmikuun manifestia vastustavaan suureen adressiin yli puoli miljoonaa nimeä. Pitäjittäin ja kaupungittain valittu lähetystö lähti viemään adressia suuriruhtinaalle. Lähetystön jäsenistä julkaistiin kuvasto, jonka Ulrika Juselius on digitoinut. Kuvasto on pdf-muodossa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivuille on koottu koko Suomenlinnan historia aikakausittain, tiedot saaren museoista, ravintoloista ja muista palveluista sekä siellä toimivista organisaatioista. Opaskarttaan on koottu suosituimmat kohteet.
Näytä enemmän
Vuonna 1961 julkaistu väitöskirja on kattava kuvaus Suomen torpparilaitoksen toiminnasta, kehityksestä ja lakkauttamisesta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ville Kajanteen tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, jonka tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansainvälinen kulttuuriadressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ylen juttusarja kertoo tapahtumista ja ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa Suomen itsenäistymisen alkuajoilta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Elias Lönnrotin ensimmäisen kerran vuonna 1839 ilmestynyt lääkärikirja esittelee tavallisimpia tauteja ja niiden hoitoa ja antaa terveen elämän ohjeita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan 1800-luvun lopun Suomen lehdistön keskustelukulttuuria. Aineisto koostuu sanomalehden yleisönosastokirjoituksista sekä muista sanomalehtiartikkeleista, joissa käsitellään aikakauden keskustelukulttuuria. Tutkimus analysoi ärtyneisyyden lisääntymistä keskustelussa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pirita Frigren tarkastelee tutkimuksessaan sitä, minkälainen oli merimiesten vaimojen sosiaalinen
ja taloudellinen asema 1800-luvun alkupuolen ja puolivälin kaupunkiyhteisössä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Lisensiaatintutkimus kuvaa työväenliikkeen syntyä ja leviämistä Suomessa 1900-luvun alun maaseudulla ja siitä, miten yksilön aktiivisuus saattoi vaikuttaa liikeen ja aatteen kehitykseen. Lähtökohtana on suutari Vihtori Lindholmin toiminta ja sen vaikutus Urjalassa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Johan Vilhelm Snellmanin kootut teokset. Koottujen teosten yhteydessä on kuvausta J. V. Snellmanista ja hänen toimistaan eri aikoina, kronologia sekä kuvia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Eduskunnan satavuotisjuhlan kunniaksi julkaisema esite kertoo Suomen itsenäistymisprosessin etenemisestä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Siirtolaisuusinstituutin arkiston aineistot Finnassa käsittävät kirjeitä ja valokuvia, jotka liittyvät suomalaisten maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuuteen 1800- ja 1900-luvuilla. Aineistoja on esimerkiksi Australiasta, Brasiliasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Näytä enemmän
Tietopaketin avulla voi tutustua vuoden 1917 käänteisiin valtiopäivien näkökulmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän