110 osumaa haulle. Näytetään 91 - 110 tulosta.
Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Näytä enemmän
Vuosina 1914-22 sotaoloissa kuolleiden henkilötietoja voi hakea mm. nimen, kuolintavan ja ideologian mukaan. Tietokanta on osa Valtioneuvoston sotasurmaprojektia.
Näytä enemmän
Vapaussodan kuulustelupöytäkirjat -aineisto sisältää noin 6000 viittausta Vapaussodan arkistossa oleviin kuulustelupöytäkirjoihin. Aineistoon voi tehdä hakuja mm. nimen, iän ja kotipaikan perusteella.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkeli geologi Matti Sauramon tutkimusretkestä Itä-Karjalan Äänislinnaan asemasotavaiheessa vuonna 1942 kertoo kiinnostavasti sekä alueesta että sota-ajasta. Sen aineistona ovat Sauramon omat muistiinpanot retkestä. Artikkeli löytyy Geologi-lehdestä 64 (2012).
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Forum Marinumin verkkonäyttely esittelee Suomen Rannikkotykistön historiaa aikajanalla sekä kaikki vuosina 1918 -1998 toimineet rannikkolinnakkeet ja muut merkittävät kohteet. Joukko-osastot esitellään vuoden 1998 tilanteen mukaan, jolloin Rannikkotykistö yhdistettiin Merivoimiin. Linnake-elämään voi tutustua Perinnetuvassa, jonne on koottu asukkaiden muistoja ja ajankuvia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi syventyä sisällissodan tapahtumiin Tampereella 3D-mallinnettujen virtuaalikokemusten, pelillisyyden, artikkeleiden, kuvien ja videoiden välityksellä. Myös Vapriikissa 15 vuoden ajan esillä ollut Tampere 1918 -näyttely on nähtävissä digitaalisena 360°-kuvattuna versiona. Suomeksi ja englanniksi julkaistut sisällöt on suunnattu niin sisällissodasta tietoa etsiville koululaisille kuin muillekin vuoden 1918 tapahtumista kiinnostuneille.
Näytä enemmän
Kansallisarkiston selvitys Lahden vankileirin toiminnasta ja vankien kuolleisuudesta Lahdessa vuonna 1918. Selvityksessä on käyty läpi kirkonkirjoja, valtiorikosoikeuksien ja Suomen sotaväen arkistoaineistoja sekä useita muita asiakirjakokonaisuuksia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi kuunnella radiosarjaa, jossa on haastateltu vuonna 1944 Kannaksen ratkaisutaistelussa mukana olleita miehiä. Heitä haastatteli Martti Pohjakallio vuonna 1966. Kirjailija Paavo Rintala kokosi haastattelujen pohjalta kirjan Sotilaiden äänet sekä samalla nimellä kulkevan radiosarjan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Opinnäytteessä käsitellään Suomen sodissa 1939-1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asemaa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkelikokoelma käsittelee sotavankeja ja internoituja pääasiassa toisen maailmansodan aikana. Kirjoittajina on tutkijoita Suomesta, Norjasta, Saksasta, Puolasta ja Venäjältä.
Näytä enemmän
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimuksessa Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja
Itä-Karjalassa : ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948, osa II analysoidaan neuvostosotavankien ja suomalaisten naisten lasten sekä saksalaisten sotilaiden ja neuvostosotavankien lasten kohtaloita. Lisäksi tutkitaan Saksaan lähteneiden suomalaisten naisten kokemuksia, saksalaisten sotilaiden lapsia Norjassa, Tanskassa, Itävallassa ja Puolassa sekä suomalaissotilaiden lapsia Itä-Karjalassa ja neuvosto-Karjalassa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of Foreign Soldiersin Finland, Norway, Denmark, Austria, Poland and Occupied Soviet Karelia Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948. Volume II,
Näytä enemmän
Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten sotilaiden sijoittumista Suomessa, heidän suhteitaan paikallisiin naisiin sekä lasten syntyvyyttä. Lisäksi analysoidaan lasten asemaa sodan aikana ja sen jälkeen sekä suhtautumista suomalaisten naisten seurusteluun ulkomaalaisten sotilaiden kanssa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of German Soldiers :
Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948.
Näytä enemmän
Elävässä arkistossa voi kuunnella historiantutkija Tauno Kuusimäen laatimia haastatteluja, joissa jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915-1916 lähteneet miehet kertovat vaiheistaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Urho Kekkosen arkiston laajuus on noin 350 hyllymetriä: asiakirjoja, valokuvakokoelma, elokuvia ja ääninauhoja. Arkisto säilyttää Urho Kekkosen asiakirjojen lisäksi noin 70 Kekkosen lähipiirin, työtovereiden, ystävien ja aikalaisten poliitikkojen yksityisarkistoa. Sivulta löytyvät arkiston palvelut ja yhteystiedot, aineistojen kuvaus sekä ajankohtaisasioita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjailija, FT Anna Kortelaisen, Kansalliskirjaston ja Kirjastokaistan tuottama Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo Kansalliskirjaston aineistojen evakuoinnista talvi- ja jatkosodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän