22 träffar. Visar 1 - 22 träffar.
Hilda Tolonen on tutkinut opinnäytteessään sitä, miten sodan sukupuolittuneisuus ja naiskuva näkyvät ja
rakentuvat lukion oppikirjoissa 1980-luvulta 2010-luvulle. Tarkastelussa on ollut yhteensä 17 oppikirjaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Seppo Eskola käsittelee tutkimuksessaan verohallinnon kirjanpitoa Ruotsissa 1500-luvun puolivälissä. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka kirjanpidon prosessi toimi ja millaisia kirjanpitoaineistoja tuotettiin. Empiirisesti tutkimus keskittyy Lounais-Suomessa sijaitsevaan Juhana III herttuakuntaan.
Visa mera
Tutkimushanke selvittää, kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. Mukana on politiikan, psykologian, sosiaalipolitiikan, sosiologian, taloustieteen ja viestinnän tutkijoita. Sivuilla voi lukea hankkeen julkaisuja.
Visa mera
Biografiasampo tarjoaa mahdollisuuden tutkia suomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertoja eri näkökulmista, henkilön, paikan ja henkilön verkostojen suhteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jennifer De Paola on selvittänyt, millaisia käsityksiä onnellisuudesta muodostetaan digitaalisen median areenoilla. Tutkimuksessa on analysoitu mm. lainauksia, sananlaskuja ja aforismeja, jotka kiertävät Instagramissa ja Facebookissa meemien muodossa. Tutkimuksessa on myös selvitetty, miten suomalaiset verkkouutiset ja niiden lukijat ovat ottaneet vastaan YK:n Onnellisuusraportin tuloksia.
Visa mera
Heidi Huilla on tarkastellut tutkimuksessaan kaupunkisegregaatiota, huono-osaisuutta ja kouluja Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten koulut kohtaavat huono-osaisuutta ja millaisia haasteita siihen liittyy. Tutkimusaineisto on tuotettu kolmella pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla alakoululla 2010-luvun puolivälissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Löytösampo sisältää tietoa kansalaisten tekemistä arkeologisista löydöistä, kuten rahoista, astioista ja aseista. Hakutuloksia voi selata ja visualisoida monin eri tavoin. Tarjolla on Museoviraston ohjeita ja oppaita arkeologian harrastajille.
Visa mera
MuseoSuomessa voi etsiä Suomen museoiden kokoelmien esineistöä sekä kuvauksia kokoemista ja esineistä. Haun voi tehdä useammasta eri näkökulmasta näkymähaun, käsitehaun tai semanttisen samoilun avulla.
Visa mera
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nimisamposta voi tutkia paikannimistöä Suomessa. Aineistona palvelussa on Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkisto ja Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisteri.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kari Laitinen on tutkinut kustavilaisen ajan sotilasmusiikkitoimintaa ja sen vaikutusta Suomen musiikkielämään. Kirjasta selviää, miksi ja miten rykmentit alkoivat perustaa sotilassoittokuntia, keitä sotilassoittajat olivat, kuinka heidän koulutuksensa oli järjestetty ja minkälainen heidän työnkuvansa oli. Lisäksi luodaan katsaus soittajien käyttämiin instrumentteihin ja esitettyyn ohjelmistoon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkielma käsittelee jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria taidehistorian kirjoituksen
valossa. Siinä valotetaan aikakauden arkkitehtuurikäsitteitä sekä käsittelyä taidehistoriassa. Tutkielmasta löytyy taidehistorian analyysin lomasta tietoja ajan arkkitehdeistä ja heidän tuotannostaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mikko Virta tarkastelee tutkimuksessaan Urho Kekkosen ja johtavien länsivaltojen, eli Britannian ja Yhdysvaltojen, suhteita toisen maailmansodan jälkeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Esko Linnakankaan ja Kalle Isotalon kirjassa selvitetään, millaisia vaikutuksia sodilla ja muilla poikkeusoloilla on ollut ja on yhä verojärjestelmäämme. Tutkimus alkaa Ruotsin vallan ajasta ja jatkuu vuoteen 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Työssä analysoidaan, miten yleistä sotilaskarkuruus oli Suomen sodassa ja voidaanko karkuruudesta löytää erityispiirteitä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Olli Hokkasen tarkastelee tutkimuksessaan suomalaista kaupunkipolitiikkaa ja sen kehitystä varhaisesta aluepolitiikasta nykyaikaan. Tutkimuksen pääasiallisen aineiston muodostavat 69 asiantuntijahaastattelua.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kristian Keskitalo on tutkinut väitöskirjassaan sitä, miksi rahan sääntely ja käsitys oikeudellisesta rahasta on muuttunut sekä mitä rahalla on oikeudessa tarkoitettu kunakin ajanjaksona aina markan antamisesta (1860) alkaen. Yksi tutkimuksen keskeisistä tavoitteista on esittää, voiko virtuaalivaluutta olla rahaa Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Maija Koskisen tutkimus käsittelee Helsingin Taidehallin merkitystä suomalaisen taiteen kehitykselle ja taidekentän toiminnalle sen ensimmäisen intendentin Bertel Hintzen toimikaudella.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tiina Aallon tutkimus ukko-sanan sisältävistä paikannimistä. Aalto on selvittänyt muun muassa ukko-paikkojen ominaisia topografisia piirteitä ja pohtinut niiden osuutta nimeämisperusteisiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Avoin verkkokurssi kaikille suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kiinnostuneille. Kurssilla tutustutaan suomalaisen koulutusjärjestelmän periaatteisiin sekä tämänhetkisiin kehityssuuntiin. Kurssille osallistuminen edellyttää kirjautumista, mutta osallistujan ei tarvitse olla Helsingin yliopiston opiskelija.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Fred Karlssonin alun perin vuonna 1997 julkaistu teos kuvaa yleisen kielitieteen kehitystä Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera