26 träffar. Visar 1 - 26 träffar.
Sakari Selinin kirja on omakohtainen kuvaus Tampereen seudulla jatkosodan aikana toimineesta vasemmistolaisten nuorten ryhmästä, joka vastusti Suomen ja natsi-Saksan yhteisiä sotatoimia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Visa mera
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketti eduskunnan roolista jatkosodan välirauhan solmimisessa koostuu skannatuista alkuperäisistä pöytäkirjoista sekä niitä referoivista teksteistä, jotka on asetettu historialliseen viitekehykseensä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä esitellään toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoitustutkimuksen tuloksia. Saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan vuonna 1944. Sivuilla on kartta-aineistoja, kuvia sekä artikkeleita erilaisista linnoituskohteista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat yksitoista tarinaa toista maailmansotaa käyvästä Suomesta ja kuvaavat yksitoista ateriaa noista hetkistä. Ateriat perustuvat Gustaf Mannerheimin arkistossa säilyneisiin muistiinpanoihin Mikkelin Klubilta jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Valikoima Suomen historian tapahtumia käsittelevistä verkossaa olevista asiakirjoista n. vuodesta 1200.
Visa mera
Elonet-tietokannassa on julkaistu 700 Finlandia-katsausta vuodesta 1943 vuoteen 1964. Ne muodostavat sarjan ajankuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudesta teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jenna Saarenketo on tutkinut lottien kokemuksia toisen maailmansodan aikana Saksaan tehdyiltä palkinto- ja virkistysmatkoilta. Saarenketo on selvittänyt mm. matkustamisen syitä ja saksalaisten motiiveja kutsuille. Tutkimusaineistona ovat lottien matkapäiväkirjat ja kirjeet sekä heidän lehtiin kirjoittamansa matkakertomukset ja antamansa haastattelut.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Talvisotayhdistyksen julkaisema sivusto tarjoaa tietoa talvisotaan valmistautumisesta, taisteluista, talvisodan politiikasta ja kotirintaman toiminnasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Saksalaisia, neuvostoliittolaisia, englantilaisia ja USA:laisia asiakirjoja, sopimuksia, kirjeitä, lausuntoja ja muita dokumentteja Suomen asemasta ja tilanteesta toisen maailmansodan alussa.
Visa mera
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkopalvelussa voit etsiä tai lisätä sukulaisesi tietoja ja vaiheita sotien aikaan kartalla. Tietojen lisääminen edellyttää rekisteröitymistä. Sotapolkuun pyritään keräämään mahdollisimman kattava luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Palveluun on lisätty noin 94 500 kaatuneen tiedot valmiiksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelikokoelma käsittelee sotavankeja ja internoituja pääasiassa toisen maailmansodan aikana. Kirjoittajina on tutkijoita Suomesta, Norjasta, Saksasta, Puolasta ja Venäjältä.
Visa mera
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera