26 osumaa haulle. Näytetään 1 - 26 tulosta.
Päiväkäskyt, jotka Mannerheim antoi kansalaissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikana.
Näytä enemmän
SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Näytä enemmän
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tietopaketti eduskunnan roolista jatkosodan välirauhan solmimisessa koostuu skannatuista alkuperäisistä pöytäkirjoista sekä niitä referoivista teksteistä, jotka on asetettu historialliseen viitekehykseensä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Yle oppimisen kokonaisuus Suomen historiasta sisältää oppimateriaalia aiheesta arkeologiasta lähihistoriaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
FT Reijo Rautajoen kirja inkeriläisten väestönsiirroista ja vaiheista kolmen maan pakolaisleireillä toisen maailmansodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä esitellään toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoitustutkimuksen tuloksia. Saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan vuonna 1944. Sivuilla on kartta-aineistoja, kuvia sekä artikkeleita erilaisista linnoituskohteista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat yksitoista tarinaa toista maailmansotaa käyvästä Suomesta ja kuvaavat yksitoista ateriaa noista hetkistä. Ateriat perustuvat Gustaf Mannerheimin arkistossa säilyneisiin muistiinpanoihin Mikkelin Klubilta jatkosodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Teoksessa tutkitaan suomalaisen ilmapuolustustykistön ja ilmatorjunnan taktiikan kehittämistä sadan vuoden aikajänteellä 1919–2019.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Verkkopalvelussa voit etsiä tai lisätä sukulaisesi tietoja ja vaiheita sotien aikaan kartalla. Tietojen lisääminen edellyttää rekisteröitymistä. Sotapolkuun pyritään keräämään mahdollisimman kattava luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Palveluun on lisätty noin 94 500 kaatuneen tiedot valmiiksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkelikokoelma käsittelee sotavankeja ja internoituja pääasiassa toisen maailmansodan aikana. Kirjoittajina on tutkijoita Suomesta, Norjasta, Saksasta, Puolasta ja Venäjältä.
Näytä enemmän
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjan aiheena on Suomen saksalaisyhteisö ja suomensaksalaisten sosiaalinen tausta ja poliittinen suuntaus vuosina 1933-1946, jolloin Saksassa oli vallassa kansallissosialistinen hallitus.
Näytä enemmän