Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.

Tutkimuksessa on selvitetty 1850-luvulta lähtien sukunimilain voimaan tuloon mennessä 1921 Länsi-Suomessa otettujen sukunimien nimeämisperusteita ja motiiveja. Tänä ajanjaksona tavallisen kansan nimijärjestelmä muuttui niin, että sukunimettömille joko annettiin sukunimi tai he ottivat sen itse.

Helsingin yliopiston museologian oppiaineen ryhmätyönä toteutetut sivut esittelevät Albert Edelfeltin taidetta. Sivuilla on tehtäviä kuvataiteen ja historian opetukseen sekä tietoa ateljeemuseon toiminnasta.

SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.

Valokuvataiteen museon artikkeli valokuvaaja, tietokirjailija ja tomittaja I. K. Inhasta.

Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.

Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.

Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.

Yle Areenassa voi kuunnella Marcel Proustin kirjoittaman romaanisarjan äänikirjana. Lukija on Erja Manto. Kadonnutta aikaa etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina 1913-1927.

Historialliset reseptit -sivusto sisältää kuusi reseptikokoelmaa 1700- ja 1800-luvuilta. Tarjolla on ohjeita niin ruoanlaittoon kuin kodinhoitoonkin. Käsikirjoitukset ovat peräisin mm. Louhisaaren, Herttoniemen ja Stensbölen kartanosta. Palvelussa on laaja aihehakemisto, josta voi etsiä ohjeita tietyn ainesosan mukaan. Sivustolla on Märtha Norrbackin artikkeli, jossa suomalaiset ruokaperinteet, kotitalouskirjat ja reseptit asetetaan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen historialliseen kontekstiin.

Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.