52 osumaa haulle. Näytetään 1 - 30 tulosta.
Helsingin Science Fiction Seura ry.:n lehti verkossa. Uusin numero, blogi sekä arkisto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Jussi Hyvärinen tarkastelee väitöskirjassaan musiikin merkitystä sekä sanan ja musiikin keskinäistä suhdetta Osip Mandelštamin lyriikassa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Arto Köykkä on tutkinut väitöskirjassaan, miten Pentti Saarikoski on valikoinut ja käyttänyt uskonnollista kieltä ja mitä tämä kieli kertoo hänen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvistä ajatuksistaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa tarkastellaan sukupuolen, vallan ja väkivallan risteämistä kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa ja internetissä. Analyysin kohteena ovat muun muassa scifi- ja komediasarjat, runot ja nationalistiset blogikirjoitukset.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan kirjallisuusarkistoon. Luettelon avulla selviää keiden arkistoja ja kokoelmia kirjallisuusarkistossa on, mitä ne sisältävät ja onko aineistoissa käyttörajoituksia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Verkko-oppaissa esitellään tiedonlähteitä, annetaan vinkkejä tiedonhankintaan ja kerrotaan SKS:n kirjaston aineistoista ja palveluista. Oppaiden aiheina ovat tiedonhaun perusteet, folkloristiikka, kirjallisuudentutkimus sekä kotimainen kaunokirjallisuus. Osa oppaiden tiedonlähteistä on kaikille avoimia, osa käytettävissä SKS:n asiakasverkossa.
Näytä enemmän
Maailmankirjoissa käsitellään käännöskirjoja, arvioidaan, julkaistaan otteita ja vinkataan tutkimukseen. Kirjoittajat ovat kriitikoita, tutkijoita ja kirjallisuuden opiskelijoita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Näytä enemmän
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Lastenkirjainstituutin tietokannasta voi hakea alan suomalaisten kirjallisuuspalkintojen saajia, kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännöksiä sekä teosten ja tekijöiden merkkipäiviä. Merkkipäiväluettelossa on myös ulkomaisia kirjailijoita ja kuvittajia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain sisältää tieteellisiä artikkeleita, tutkimus- ja kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Lehti on vapaasti luettavissa Journal.fi-palvelussa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivuilla kerrotaan vuonna 1927 perustetun Kirjallisuudentutkijain Seuran toiminnasta ja historiasta. Seuran julkaisu on kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, jossa ilmestyy tieteellisten artikkeleiden lisäksi esseitä, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomen dekkariseura ry on salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden harrastajien yhdistys. Yhdistyksen kotisivulla on luettavissa myös Ruumiinkulttuuri-lehden sisällysluettelot ja joitakin artikkeleita
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Antti Tuurin Uuden Jerusalemin ja Maan avaruuden tekstienväliset kytkennät Raamattuun. (Lisensiaatintyö, 1995),
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimuksen aiheena on, mitä sota on merkinnyt suomalaisille kirjailijoille. Kysymystä selvitetään kaunokirjallisten teosten, kirjailijoiden omaelämäkerrallisten tekstien ja kulttuuriaikakauslehtien kirjallisuusarvostelujen kautta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Samuli Björnisen toimittama kirja tarjoaa katsauksen teorioihin, joilla on kuvattu kirjallisuuden ja kertomuskulttuurin muutosta uudella vuosituhannella. Turkimuksen kohteena ovat eri medioita ja lajityyppejä edustavat nykytekstit, kuten Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen, televisiosarja Game of Thrones sekä internetin selviytymissivustot.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS:n sivusto esittelee kansanrunousarkiston, kirjallisuusarkiston, seuran kirjaston, kustannusosaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan ja yhteystiedot. Lisäksi seuran sivuilla on suomalaisen kirjallisuuden tekstejä sekä tutkimuskokonaisuuksia niistä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Helmet-kirjaston vinkit lukemisesta kiinnostuneelle.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Puheenvuoroja nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta etsii vastauksia kysymykseen, miten ajatella runouden ja yhteiskunnan suhdetta tänä päivänä. Teos sisältää tekstejä 2000-luvun keskeisiltä runoilijoilta ja kirjallisuuskentän toimijoilta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirja lähestyy kirjallisuuden-, taiteen- ja historiantutkimuksen keinoin sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Se nostaa esiin naiset kirjailijoina ja taiteliljoina sekä sukupuolen merkityksen kulttuurin ja tieteen kenttää jäsentävänä kategoriana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimus tekijyydestä, tekijänimistä ja kirjoittamisen moniulotteisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan Algot Untolan eri nimillä kirjoittamia tekstejä tekijyyden näkökulmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista naistenviihdettä kahden kotimaisen kirjailijan, Hilja Valtosen ja Aino Räsäsen teosten kautta. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa sitä, miten Valtosen ja Räsäsen teokset kuvastavat aikaansa ja mitä teokset kertovat sukupuolten välisistä suhteista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Olipa kerran -sarja analysoi tuttujen satuhahmojen tietä siihen tarinamuotoon, jonka tunnemme. Siinä pohditaan myös, mitä hahmot ja niiden kehitys kuvastavat.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän