Itsenäisyyden aika
Enemmän linkkejä Aiheet-valikosta
44 osumaa haulle. Näytetään 1 - 30 tulosta.
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tietopaketissa kerrotaan eduskunnan työskentelystä vuosina 1939−1944.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä kerrotaan eduskunnan siirtymisestä Kauhajoelle talvisodan sytyttyä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tietopaketti eduskunnan roolista jatkosodan välirauhan solmimisessa koostuu skannatuista alkuperäisistä pöytäkirjoista sekä niitä referoivista teksteistä, jotka on asetettu historialliseen viitekehykseensä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Elonet-tietokannassa on julkaistu 700 Finlandia-katsausta vuodesta 1943 vuoteen 1964. Ne muodostavat sarjan ajankuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudesta teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä esitellään toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoitustutkimuksen tuloksia. Saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan vuonna 1944. Sivuilla on kartta-aineistoja, kuvia sekä artikkeleita erilaisista linnoituskohteista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevässä verkkonäyttelyssä luodaan katsaus linnoitustöihin Salpa-asemassa ja tutustutaan rakentajien kertomuksiin. Tehtäväpaketti sisältää aineistoja yläkoulu- ja lukioikäisille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Opinnäytteessä käsitellään Suomen sodissa 1939-1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asemaa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Museovirasto on koonnut kulttuuriperinnön vaalimiseen ja hoitamiseen liittyvät kokonaisuudet sivuilleen. Niiltä löytyvät opastukset arkeologisen kulttuuriperinnön, kulttuurimaisema sekä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Sivuilta löytyvät myös Suomen linnat ja linnoitukset ja Salpalinja.
Näytä enemmän
Sakari Selinin kirja on omakohtainen kuvaus Tampereen seudulla jatkosodan aikana toimineesta vasemmistolaisten nuorten ryhmästä, joka vastusti Suomen ja natsi-Saksan yhteisiä sotatoimia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Anu Heiskasen tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet naisten omat kertomukset, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjailija, FT Anna Kortelaisen, Kansalliskirjaston ja Kirjastokaistan tuottama Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo Kansalliskirjaston aineistojen evakuoinnista talvi- ja jatkosodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Näytä enemmän
Artikkeli geologi Matti Sauramon tutkimusretkestä Itä-Karjalan Äänislinnaan asemasotavaiheessa vuonna 1942 kertoo kiinnostavasti sekä alueesta että sota-ajasta. Sen aineistona ovat Sauramon omat muistiinpanot retkestä. Artikkeli löytyy Geologi-lehdestä 64 (2012).
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat yksitoista tarinaa toista maailmansotaa käyvästä Suomesta ja kuvaavat yksitoista ateriaa noista hetkistä. Ateriat perustuvat Gustaf Mannerheimin arkistossa säilyneisiin muistiinpanoihin Mikkelin Klubilta jatkosodan aikana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Näytä enemmän
Tutkimuksessa Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja
Itä-Karjalassa : ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948, osa II analysoidaan neuvostosotavankien ja suomalaisten naisten lasten sekä saksalaisten sotilaiden ja neuvostosotavankien lasten kohtaloita. Lisäksi tutkitaan Saksaan lähteneiden suomalaisten naisten kokemuksia, saksalaisten sotilaiden lapsia Norjassa, Tanskassa, Itävallassa ja Puolassa sekä suomalaissotilaiden lapsia Itä-Karjalassa ja neuvosto-Karjalassa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of Foreign Soldiersin Finland, Norway, Denmark, Austria, Poland and Occupied Soviet Karelia Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948. Volume II,
Näytä enemmän
Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten sotilaiden sijoittumista Suomessa, heidän suhteitaan paikallisiin naisiin sekä lasten syntyvyyttä. Lisäksi analysoidaan lasten asemaa sodan aikana ja sen jälkeen sekä suhtautumista suomalaisten naisten seurusteluun ulkomaalaisten sotilaiden kanssa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of German Soldiers :
Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948.
Näytä enemmän
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Verkkopalvelussa voit etsiä tai lisätä sukulaisesi tietoja ja vaiheita sotien aikaan kartalla. Tietojen lisääminen edellyttää rekisteröitymistä. Sotapolkuun pyritään keräämään mahdollisimman kattava luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Palveluun on lisätty noin 94 500 kaatuneen tiedot valmiiksi.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän